"Niin kauan kun et vahingoita, tee mitä haluat."
("Rede", Wiccojen sääntö.)
Tässä on muistettava jälleen se, että en käsittele moraalia tai etiikkaa sellaisenaan, vaan lähinnä sitä miten se ilmenee. Tämä on siis hieman sama asia, kuin se että on eri asia tutkia tasa-arvoisuutta lainsäädännön tasapuolisuuden, sukupuolten välisten palkkaerojen, oikeusistuntojen tuomioiden vertailun tai muun vastaavan kautta ja sitten kysellä naisilta kokevatko he olevansa tasa -arvoisia vai eivätkö.
Käsittelen asiaa yleensä tästä näkökulmasta, koska muu tuntuu minusta keinotekoiselta. Jos etiikka, moraali ja muut siihen liittyvät asiat eivät ole ihmisyhteisöjen määrittelemiä toimintamalleja, niin sitten puhutaan jo sen verran erikoislaatuisista asioista, että en uskalla niihin ottaa kantaa. Tähän kohtaan voisi laittaa vaikkapa sitaatin Pat Condellilta: "And it is fun to speculate about the big guestions, like "the meaning of life", because you never know if somebody might actually come out with the answer. So far nobody has, which will explain why there is so many expert opnions of the subject."
Yleisesti normit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tuntuvat hyviltä. Vaikka tyytyväisyys ja onnellisuus eivät ole välttämättömiä etiikan kulmakiviä, ihmiset kuitenkin tekevät sääntöjä ja elävät ikään kuin se olisi näin. Kuitenkin joskus tuntuu, että ihmiset eivät noudatakaan tunteitaan: Tutkimukset osoittavat, että ihmiset muun muassa pelkäävät erilaisuutta, "ryhmänsä ulkopuolisia" ja ovat taipuvaisia tekemään johtajan käskyjä. Zimbardon ryhmät jotka jaettiin vankeihin ja vanginvartijoihin sai pelottavia sävyjä vaikka ryhmät valittiin sattumalta ja tiedettiin että ollaan koetilanteessa. Nämä ovat luonnollisia tapoja, ja jos moraalisäännökset selittyvät Westermarck -efektin kohdalla -eli insestin on päätetty olevan epäeettistä koska siihen on normaalisti vastenmielisyyden tunteita- täten, luulisi että nämä osoittaisivat että etiikka ei rakennukaan tunteiden varaan. Moraali ei olisikaan silloin mikään lajinmukaisen käyttäytymisen ilmentymä.
Tässä on kuitenkin otettava huomioon pari asiaa. Nämä toki selittävät miksi esimerkiksi natsi -saksa onnistui tekemään mitä teki. Mutta yleisesti ottaen näitä vastustetaan. Tunteiden määräävään voimaan luottava voi selittää itsensä kuiville pelon kautta; Jokaisella ihmisellä on taipumus jossain suhteissa harjoittaa aggressiivisuutta, mutta he eivät halua että muilla olisi tätä vapautta. Ihminen toisin sanoen kieltää vainoamisen, ei siksi että hän ei haluaisi vainota, vaan sen takia että jos vainoamista ei kiellettäisi, häntä itseäänkin saisi vainota.
Tämän vuoksi ihmisillä on pääsääntöisesti niin, että pahoja asioita ja syntejä ovat teot, joissa yksilö rikkoo muiden oikeuksia saadakseen etua. Hyveitä ovat ryhmän mukana toimiminen ja yhteispeli - ja asiat joista saa itselle hyvää, mutta ei tuota haittaa muille, eivät ole yleisesti pahoiksi koettuja asioita.
Ja tämä rakenne selittää muun muassa sen, miksi moni kieltää itsensä kannalta vastemielisiä asioita, joka ei vaikuta muutoin hänen elämäänsä. Näin selittyy esimerkiksi etenkin dominionistisessa fundamentalismissa tyypillinen halu kieltää muilta sellaisia asioita joista ei pidä; Näin he haluavat esimerkiksi kieltää oluen myynnin tavallisissa kaupoissa, vaikka he eivät missään tapauksessa osta olutta. Samoin abortin vastustajat haluavat kieltää abortin, vaikka he eivät tee sitä vaikka se olisi kuinka sallittua. Homoseksuaalisuus pitää kieltää vaikka itse ei menisikään homoseksuaaliseen suhteeseen vaikka se on kuinka sallittua. Tämä tuntuu yleensä aika hupsulta jos ei ole heidän aatteensa edustaja.
Tämä ei pohjimmiltaan eroa rakenteellisesti hirveästi siitä, että kielletään sisarusten väliset avioliitot. Perustelunahan tässä käytetään usein jo Aristoteleeltä peräisin olevaa kannanottoa siitä että sen on oltava väärin, koska siitä syntyy usein vammaisia lapsia. Tämä on aivan totta, mutta kyseessä ei ole mikään kirous tai genetiikka. Toisaalta jos joku haluaa kieltää vammaisten lasten synnytyksen, hän saa valittamista. Sisarusten välistä avioliittokieltoa perustellaan kuitenkin juuri näin.
Nämä kielletään, koska ne ovat itsestä vastemielisiä, ja jos ne kielletään itse ei menetä mitään.
Näin meillä on muutamia normeja ("itse" tässä kohdassa on yksilö josta tulee massaa: Hän ei ole pelkkä 1 ihminen, vaan jos esimerkiksi vapaan aggression salliminen haittaa useimpia ihmisiä, he kokevat sen yksilöinä pahana ja tämä laajentuu yhteiskunnalliseksi.):
1: Asia tuntuu kaikista pahalta, ja sen kieltämisestä ei tule itselle negatiivisia tunteita kuten pelkoa joten se on kiellettävä.
2: Asiaan tuntuu hyvältä, eikä siitä ole itselle haittaa, kuten inhon tunteita, jos se sallitaan, joten se on sallittava.
3: Asia tuntuu kaikista hyvältä mutta sen salliminen kaikille tuottaa itselle ikäviä tunteita, joten se on kiellettävä.
4: Asia tuntuu kaikista pahalta mutta sen kieltäminen tuottaa itselle haittaa, joten se on sallittava.
Toisin sanoen, vaikka pinnallisesti tuntuu että normeissa ei ole tunteita mukana, ne on sieltä kuitenkin nähtävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti