"Anna Valerious:"We Transylvanians always look on the brighter side of death."
Van Helsing:"There's a brighter side of death?"
Anna Valerious:"Of course. It's just harder to see." "
(Stephen Sommers,"van Helsing")
Tämä on tavallaan jatkoa tälle aikaisemmalle jutulle. Laajemmassa kaavassa tämä on tietenkin olennainen osa ajatteluvirheiden painotusasiassa, joiden huomioimista pidän olennaisen tärkeänä osana koko ajatteluprosessin käsittelyssä sekä esimerkiksi argumentaatiovirheiden metsästyksessä - ja jopa evidenssien painoarvoissa.
Puolustusmekanismit eli defenssimekanismit ovat tärkeä ja olennainen osa ihmisen psyykkistä itsesäätelyä. Niiden avulla selvitään vaikeuksista. Ajatus siitä että ihminen torjuu eri tavoin, on peräisin Freudin psykonalyysistä, mutta sitä käytetään myös siitä irrallisissa psykologian teorioissa. Pääideana on se, että kun ihminen kohtaa vaikeuksia, stressiä ja kognitiivista dissonanssia, hän yleensä selviää niistä jotenkin. (Jos ei, seurauksena olisi itsemurha.) Defenssimekanismeille ominaista on se, että niihin turvaudutaan automaattisesti, ilman että asiaan erityisesti keskitytään. Tämä erottaa defenssimekanismit coping -mekanismeista, joissa tunteita hallitaan tietoisesti.
George Eman Vaillant on jaotellut defenssimekanismit neljään tyyppiin. Otan näistä muutamia esimerkkejä. Luokituksista ei ole yksimielisyyttä, joten jonkun mekanismin sijainneissa on "lähdekohtaista vaihtelua". Toinen huomattava asia on se, että erilaisia nimityksiä eri menetelmille on paljon, eikä tämä suinkaan ole "täydellinen listaus" kaikista defenssimekanismeista:
1: Psykoottisissa defenssimekanismeissa asia käsitellään harhoihin turvautumalla:
___1.1: psychotic denial, jossa asian olemassaoloa ei voida hyväksyä millään tasolla.
___1.2: delusional projection, jossa asian takana nähdään esimerkiksi jonkinlaista salaliittoa.
2: Neuroottisissa defenssimekanismeissa tilanne havaitaan realistisesti mutta niihin liittyvä merkitys muutetaan käänteiseksi.
___2.1: Reaction Formation eli reaktionmuodostus, jossa henkilö toimii juuri päin vastoin, kuin mitä hän itse asiassa haluaisi tehdä.
___2.2: Repression, jossa asian olemassaoloa ei nosteta tietoiseen käsittelyyn ; Jos sitä ajatellaan, ikään kuin "vaihdetaan puheenaihetta".
___2.3: Displacement, jossa seksuaalinen tai aggressiivinen kokemus siirretään johonkin turvalliseen kohteeseen.
___2.4: Isolation, jossa tapahtuma erotetaan ideoista. Tämän erityismuotoja ovat esimerkiksi asiaan liittyvä maaginen ajattelu, tai asian selvittäminen rituaaleilla.
3: Kypsymättömissä defenssimekanismeissa uhan olemassaolo kielletään tai siihen liittyvä vastuu siirretään muualle.
___3.1: Rationalisoiminen eli selittely joissa asia selitetään itselle myönteiseksi.
___3.2: Devaluoiminen, jossa asian arvo kielletään. Asia on tapahtunut, mutta "se ei haittaa", vaikka "ennen tapahtumaa" ajatus siitä olisi ollut ikävä ja eitoivottava.
___3.3: Projektio, joka on paranoian lievä muoto. Siinä omat paheet siirretään ulos ja ikävä asia katsotaan johtuvaksi esimerkiksi muiden kateudesta.
___3.4: Denial, jossa asian tapahtuminen kielletään koska sen myöntäminen olisi liian raskasta.
___3.5: Idealisointi, jossa kohde nähdään parempana kuin se oikeasti on. Optimism bias, jossa omat kyvyt suhteessa keskivertoon nähdään parempina kuin ne ovat, on yksi tämän erikoismuoto.
4: Kehittyneissä defenssimekanismeissa ominaista on että uhkaava tilanne havaitaan realistisesti ja vain siihen liittyviä tunteita hallitaan siihen asti että uhkaava tilanne on ohi.
___4.1: Altruismi, jossa henkilö korvaa pahan olonsa tekemällä muille hyvää ja auttamalla heitä.
___4.2: Huumori, jossa henkilö käyttää huumorin keinoja nähdäkseen ikävässä asiassa myös positiivisia asioita.
___4.3: Introjection, jossa henkilö ottaa jonkun ideologian ja syventyy siihen niin syvästi että hän samaistaa ideologian persoonaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti