Introspektio tai itsetarkkailu on psykologinen tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Toinen vaihtoehto on ekstrospektio, jossa tarkastellaan itsen ulkopuolella olevia asioita. Jännittävää kyllä, ihmiset kyllä tiedostavat sellaisia asioita, joista he eivät ole tietoisia. Toisin sanoen kaikki asiat eivät one introspektion saavutettavissa; Ne ovat itsepresentaation ulkopuolella. Näitä asioita voidaan tutkia, ja tämä tarkoittaa sitä, että joissain asioissa tutkija voi löytää ajattelustamme piirteitä, joista itse emme voi tietää. Emme tavallamme ole ajattelumme ylimpiä auktoriteetteja; Toki lievemmin sanoen voisi sanoa että tilanne vertautuu siihen, että lääkäri tietää paremmin ruumiimme parhaan sairastilanteessa kuin me itse.
Tässä kohden otan esiin pari esimerkkiä. Naotsugu Tsuchiya loi menetelmän, jota kutsutaan nimellä continuous flash suppression, jossa kuva saadaan piiloon tietoisesta mielestä. Sen toiminta perustuu siihen, että ihmisen mieli turtuu: Jos asia jatkuu, se katoaa tietoisesta mielestä. Siksi, kun ihmisen toiselle silmälle näytetään pysyvää kuvaa esimerkiksi vihaisesta naamasta, ja toiselle syötetään satunnaisia kuvioita, käy niin, että ihminen ei enää huomaa koko naamaa. Tutkimukset näyttivät että näin juuri tapahtuu.
Toisin sanoen hän kehitti menetelmän, jossa emme näe asiaa vaikka katsomme siihen.
Sheng He ja hänen oppilaansa Yi Jiang taas jatkoivat tämän ilmiön tutkimista ja huomasivat 2006 julkaistussa tutkimuksessaan "A Gender- and Sexual Orientation-Dependent Spatial Attentional Effect of Invisible Images." Siinä he näyttivät koehenkilöille tälläisiä pysäytys-vilkutus -kuvia, jossa liikkumaton kuva oli alastonkuva ja toinen oli häiriötä. Ihmiset eivät osanneet sanoa mitä kuvia he katsoivat. Mutta he reagoivat. Koehenkilöt oltiin jaoteltu sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Verrokkina oli henkilöitä, joille näytettiin molemmille silmille häiriötä.
1: Heteroseksuaaliset miehet kokivat lievää vastustusta jos heille "näytettiin" alastonta miehen kuvaa ja olivat myötämielisiä "piilotettua naiskauneutta" kohtaan.
2: Heteroseksuaaliset naiset eivät näyttäneet säännönmukaisesti vastustavan alastomia naisia, mutta sen sijaan alastomat miehet saivat myötämielisyyttä.
3: Homoseksuaalit miehet taas toimivat melko lailla samalla tavalla kuin heteroseksuaalit naiset.
Jännittävää tässä oli se, että koehenkilöt eivät osanneet introspektiossa sanoa mitä he katsoivat ja he kuitenkin reagoivat siihen. Reagointimme riippuukin paljolti eitiedostettujen toimintatapojen tekemästä käsittelystä. Pelkästään se, mikä suodattuu niiden läpi introspektion ulkopuolelle ei ole se, mikä ohjaa toimintaamme ja reagointiamme, saamme vasteita vaikka emme osaa sanoa miksi. Voimme jopa oppia tekemään asioita tälläisen reagoinnin kautta. Paljon pelanneen pelurin kannataa siksi luottaa vaistoonsa pelissä. (Minun, kokemattoman pelurin, taas ei kannata, intuitio itsessään ei vielä merkitse mitään, vaan ainoastaan koulittu intuitio.)
Yksinkertaisesti : Toisaalla emme ole niin rationaalisia, kuin annamme itsellemme ymmärtää, mutta toisaalla olemme rationaalisempia kuin luulemme olevamme.
4 kommenttia:
Sinähän vedit tällä melkein maton "Brainwashit, kidutukset ja valheenpaljastimet ei toimi"-aiheen blogiesi alta !
:D
Tuolla voisi tutkia myös natsien ja fundien väitteitä, että homoudesta voisi oikeasti parantua..
Miltei, mutta en ihan. On eri asia saada alitajuntaan tietoa siitä, että on piiloviesti, kuin että sillä myös saataisiin esim. ostamaan tuotetta. (Kuten muuten lukeekin.)
Mutta kyllä, tarkoituksenani on ollut heiluttaa tätä "mustan psykiatrian" juttua ja etsiä niitä rajoja.
Ja mitä taas tuohon homoudesta paranemiseen tulee, niin periaatteessahan se juuri tuolta vaikuttaa. Pitäisi tosin vain testata sekä ennen että jälkeen toiminnon ja katsoa sitten tehot. (Eliminoidaan "väitän olin homo" -vinoumat.)
Lähetä kommentti