Kun olin lapsi, maailma oli monelta osin erilainen. Meillä oli koulussa aakkostauluja joissa oli "N niinkuin neekeri". Agatha Christien "kymmenen pientä neekeripoikaa" ei tuossa välissä myöskään ollut mikään "Eikä yksikään pelastunut". Kuuluisin oli tietysti lasten leikki "Kuka pelkää mustaa miestä". Itse lapsena ajattelin tämän mustan miehen olevan jokin musta mörkö metsässä. En siis ajatellut suurihuulisia tummia Afrikan miehiä ollenkaan. Puolisoni mielestä musta mies oli ollut Musta Pekka. Siis se sarjakuvahahmo. Mielikuvat olivat toiset. En sitten tiedä, kuinka yleisesti mustia miehiä yhdistettiin Afrikkaan. Nykyään ei saa sellaisia asioita sanoa, koska joku voi loukkaantua. Asennemuutos vei muun muassa lakritsin logon, LakuPekan pois kääreistä. Syynä oli yksinkertaisesti se, että ulkomaan kauppa oli vaikeaa kyseisen kuvan kanssa. Imago ja myynti ratkaisivat. Niin kuin niiden kai pitääkin.
Ajat ovat muuttuneet. Tätä kuvasi eräs South Parkin jakso, jossa riideltiin South Parkin lipusta. Lipussa oli joukko valkoisia tikku -ukkoja jotka hirttivät mustan miehen. Osa halusi muuttaa lipun, koska se oli rasistinen, osa säilyttää sen koska se oli kuitenkin historiaa. Molemmat olivat tietenkin totta ja sekä rasismin välttäminen että historian puolustaminen ovat arvokkaita asioita. Paikalle saapuneet Ku Klux Klanilaiset tietysti tulivat joukolla vetoamaan lipun säilyttämisen puolesta, mutta naamioituneet lipun historiallisuuden kannattajat ajoivat ajamaan lipun muuttamisen puolesta, koska kaikki vihasivat Ku Klux Klanilaisia ja tekisivät ihan sen imagon vuoksi toisin. Lopussa tilanne kulminoitui väittelytilaisuuteen, jossa lapset selittivät miten väkivalta on luonnollista. Sarjan musta kokki selitti, kuinka lasten pitäisi huomata, että hirressä oli musta mies. Lapset eivät olleet huomanneet asiaa koska "ihon värillä ei ole väliä". Lopulta ihmiset tulivat siihen tulokseen, että lapset olivat niin eirasisteja että he eivät huomanneet että lippu oli rasistinen. Mutta että lippua silti tulisi muuttaa. (Tämän jälkeen lipussa värikkäät tikku-ukot hirttivät värikkään tikku -ukon.)
Toisin sanoen maassamme on melko tuoreesti syntynyt monien kulttuurien joukko. Heillä ei ole maassamme perinteitä. Toisin sanoen yhteiskuntamme ei ole rakentunut siten, että heille löytyisi helposti sopiva paikka. Ja toisaalta hekään eivät ole ehtineet mukauttaa tapojaan siten että ne helposti loksahtaisivat kulttuuriimme. Tämä on oikeastaan itsestään selvää, kun miettii sitä että yhteiskuntamme on rakentunut pääosin kristillisen perinteen varaan. Jopa kauppojen aukiolopäivät ja työpaikan vapaapäivät on valittu tämä mielessä. Sama sovittautuminen juuri kristillisyyteen kattaa yhteiskuntamme. Tässä ei välttämättä ole mitään väärää. On vain hyvä asia että lait ovat sopineet maan asukkaiden tarpeisiin. Nyt asukkaat ovat vain muuntuneet, meitä on monelaisia uskonnollisia ja uskonnottomiakin menijöitä. (Yhteiskunnan toimivuuden kannalta sekularismi, eli kirkon ja valtion ero on järkevä ja hyvä ratkaisu jos yhteiskuntaan kuulujat eivät enää käytännössä olekaan kaikki saman uskontokunnan edustajia. Jos kaikki ovat kristittyjä, eroa ei tarvittaisi.)
Luultavasti tämä muutos tarkoittaa muutoksia sekä lainsäädännössä että eri katsantokannoissa ja ihmisyksilöiden asenteissa. Ja luulen että vaikka ensimmäinen on byrokraattisen hitain, suurimmat vaikeudet tulevat olemaan viimeisessä. Omaa itseä on kaikista vaikein muuttaa.
Monikulttuurissa on ideana hyväksyä monenlaisia arvoja. Tässä on taustalla valistusajan ihanteet vapaasta ajattelun uskaltamisesta. (Jos ihmisille huutaa "sapere aude" ei pidä ihmetellä, jos he eivät enää seuraakaan vain yhtä tiettyä näkemystä.) Sen taustalla on ajatus siitä että ihmisen vapaus valita uskontonsa ja näkemyksensä on tärkeämpää kuin se,että kaikki seuraisivat juuri tätä tiettyä "Tosi Uskoa". Tämä tarkoittaa yksilön vapauden asettamista indoktrinaation edelle. Toisella tavalla ajattelu, erimielisyys, nähdään rikkautena, eikä välttämättä jonain vääränä näkemyksenä tai ratkaisemattomana ongelmana, josta on väkisin päästävä eroon. (Yhteiskunta ei ole luonnontiede, jossa metsästetään mielipiteistä vapaita uskomuksia. Siksi ei ole välttämätöntä debatoida eri uskonvakaumusten välillä.) Tosin on tärkeää huomata, että tavoitellessamme suvaitsevaisuutta tai kaikkien hyötyä, mukaan tuleekin elementtejä, jotka itse asiassa poistavat eri kulttuurien tasa -arvoisuutta. Nämä ovat ainoastaan riskejä, eivätkä suinkaan viittaa siihen että asiallinen yhteys eri kulttuurien kesken olisi mahdotonta. Nämä ongelmat ovat mahdollisia, ja ne ovat osittain päällekäisiä, osittain toisiaan vastaan. Mutta niinhän ihmisten kanssa usein on. Yksilöt ovat erimielisiä, ja eri näkemykset näkyvät. Niitä on hyvä miettiä, koska tosiasiassa Suomessa on tällä hetkellä vakiintuneesti eri kulttuureja, ja heitä on niin monta että emme mitenkään voi vain lähettää heitä poiskaan. Emme voi käytännössä hylätä monikulttuurisuutta. Jos siis näet tämän monikulttuurisuuden ongelmana, olisi syytä muistaa että "ongelma johon ei ole ratkaisua ei ole ongelma, se on olotila." Sen kanssa on vain tultava toimeen miten hyvin vain kykenee:
1: Dhimmitude joka on joustamista silloin kun kohtaa vääryyttä. Väistäminen väkivallan uhan edessä. Tämä tarkoittaa sitä, että dhimmitudea harjoittava ei reagoi esimerkiksi ihmisoikeusrikoksiin vetoamalla uskonnonvapauteen. Tästä seuraa se, että uskonnon nimessä saisi tehdä ihmisoikeusrikoksia. Tämä ei kai kuitenkaan ole kulttuurien tasa -arvon ajatuksen takana.
2: Orwellin "siirretty nationalismi", jossa kulttuurissa suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja annetaan niille niin paljon oikeuksia, että se tuottaa epätasa -arvoa. Siirretyssä nationalismissa toisella tavalla ajatteleville annetut edut ovat niin suuria, että jos vastaavanlaiset etuja annettaisiin itselle, ne nähtäisiin epätasa -arvoistavina. Mutta kun edut annetaan toisella tavalla ajatteleville. Ainakin puheiden tasolla siirrettyä nationalismia tuli esiin Vanhasen älykkyysosamäärätutkimuksessa. Suurin meteli pidettiin siitä, että sen tulos oli epämiellyttävä. Ei siitä että sen metodi oli puutteellinen ja oliko se puutteellinen. Toki tälläisiä asioita tulee monikulttuurisuudessa tutkia. Mutta se olisi myös syytä tehdä hyvin. (Itse en ota kantaa em. tutkimuksen hyvyyteen, koska en edes pidä älykkyysosamäärää hirveän tärkeänä asiana. Huomautan ainoastaan siitä mistä aiheesta diskurssia käytiin, mihin keskustelussa kiinnitettiin huomiota. Kun esiin nostetaan vakavasti mahdollisuus siitä että tietyt tutkimustulokset kielletään, ollaan aika pitkällä. On ihan mahdollista että myös älykkyysosamäärä on kulttuuriin sopeutumisen tulos, tai että tutkimuksessa oli muita virheitä.)
3: Huolimattomassa demokratiassa ongelmana on myös se, että jos enemmistö ei haluakaab antaa tasa -arvoisia oikeuksia vähemmistöille, se ei voi onnistua. Tällöin päädytään utilitarismista tuttuun ongemaan siitä, kuinka yleisen hyvän nimissä voidaan periaattessa sortaa vähemmistöjä lujastikin.
4: Pelkkä eri arvojen tasa -arvoisuus ei riitä. Monissa maissa on ollut rinnakkain useita eri kulttuureita. He kaikki ovat olleet omissa ryhmissään, joka on aikaansaanut vihapatoumia jotka ovat purkautuneet sisällissotia. Olisi siis paitsi kyettävä olemaan dogmaattisia saman maan sisällä, myös kyettävä elämään yhdessä. Siksi olisi tärkeää huomata, että tasa-arvoisuus ei onnistu, jos sekä yhteiskunta, että eri kulttuurit eivät halua integroitua. Se on vähän kuin hyvä keskustelu ~ jos se ei ole kaksisuuntaista, sitä ei ole tapahtunut. Olisi virhe olettaa että tämä onnistuisi ja että esimerkiksi maahanmuuttajat haluaisivat sopeutua yhteiskuntaan kun ovat siihen kerran itse muuttaneet. (Itse asiassa moni, mutta ei toki kaikki, heistä haluaa tuoda mukanaan oman kulttuurinsa mahdollisimman muuttumattomana. Vaikka monissa maissa on kulttuurin tuomia ongelmia lähdetty pakoon, he haluavat silti tuoda kulttuurinsa mukanaan mahdollisimman kokonaisina, myös ongelmineen. Tässä on mukana hieman ironiaa, mutta sitähän ihmisten elämässä aika usein on.) Samoin on väärin olettaa että maassaolijat vain haluaisivat sopeutua maahanmuuttajiin vain siksi että heidät on maahan päästetty. (Moni haluaa pitää paikallisen kulttuurin mahdollisimman muuttumattomana, "puhtaana".) Tämä vaatii siis työtä.
5: Suvaitsemattomuuden suvaitseminen. On muistettava, että tasa -arvon nimissä tasa -arvoa vastaan taisteleminen on ongelmallista, koska siinä hylätään tasa-arvon premissit mutta seurataan sen logiikkaa. On huomattava, että ankrara suvaitsemattomuus on melko harvinaista, ja sen hyväksyminen vaatii siksi erittäin avomielistä yhteiskuntaa. Tässä on takana hieman sama, kuin mitä monet pseudotieteet harjoittavat: He esittävät tiedekritiikkiä erittäin postmodernilta pohjalta. Syynä ei ole se, että he olisivat erittäin postmoderneja, vaan siksi että he ovat niin dogmaatikkoja että heidän näkemyksensä vaatii erittäin paljon postmodernismia. Sillä ironista kyllä: Tiukoin dogma vaatisi oikeutuksekseen relativismia, joka suvaitsee kaiken irrationalismin tasolle.
Seuraava uutinen liittyy rasismiaiheeseen, sillä se viittaa mustien ylivoimaan.
Aikaisempia oravarotuja kelpoisempi, musta, orava on valloittamassa Englantia. Menestyksen takana on se, että tumma väri johtuu oravien testosteronipitoisuuseroista. Myös vaaleammat oravanaaraat suosivat tummia. Mainitsen asiasta - sen lisäksi että Kari Tikkanen tästä juuri minua informoi sähköpostilla - koska minusta hieman tuntuu että moni rasisti pelkää juuri jotain tuon tapaista ; Moni tummaihoisien maahamme pääsyä ja täällä pitämistä vastustava pelkääkin että mustat tulevat ja vievät meiltä työpaikat ja naiset. Luultavasti ihmisten, toisin kuin oravien, kohdalla kyseessä on kuitenkin enemmänkin alemmuudentunto, itsensä häpeäminen, joka ainoastaan näkyy vihana.
Yritetään kuitenkin elää ihmisiksi, vaikka rasismi olisi kuinka luonnollinen ajatuskulku ; Esimerkiksi elefanteilla on taipumus vihata mustia miehiä keihäiden kanssa enemmän kuin vaaleaihoisia. Mutta muistakaamme, Siitä miten asiat ovat ei pitäisi johtaa sitä, miten niiden pitäisi olla. (Sama koskee tietysti vaikkapa Isä vanhasen koetta, olipa sen tulos sitten mitä tahansa ja luontitapa mitä tahansa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti