(Arttu Petäjäluoma, TV -sarja Firma)
Kun olin yläasteella, menin filosofian kurssille. Ensimmäisellä tunnilla opettajamme Timo Laulaja laittoi meille tehtävän, jossa piti piirtää filosofia. Itse piirsin jonkun partaukon. Suuri osa taisi tehdä samoin. Yksi jätti tyhjän paperin, tarkoituksellisesti. Näimme myös kysymysmerkkejä ja suttua.
Tähän asti olen käyttänyt filosofian määrittelyssä apunani lähinnä esimerkkiä. Olen siis toisin sanoen käyttänyt doksografista lähestymistapaa, seurannut Theofrastos Eresiolaisen perinnettä. Hänhän "vain" esitteli esisokraatikkojen ajattelua, ei vertaillut niiden paremmuutta, luetteli vain mitä mieltä kukin oli esimerkiksi jumaluuksista ja taivaankappaleista. Monet jutut ovat tämän kaltaista, lähinnä karkeaa määrittelyä. Jotain, joka on tiukan ja siistin ja elegantin määrittelyn sijasta mallia "katso, toi". Luultavasti tälläisellä karkealla metodillakin matkan varrella on filosofian luonteesta tullut sanottua jotain. Jos ei muuta, niin ainakin sen yksityiskohdista, ja sen esittämistä kysymyksistä.
Filosofian määrittely onkin ongelmallista. Voidaan esimerkiksi vakavasti miettiä, olivatko kivikautisten ihmisten uskonnolliset käsitykset filosofiaa. Oliko luolamaalaus kannanotto tai näkemys todellisuudesta. Oliko heidän saalistaikuutensa ensimmäinen metafyysinen teoria. Voidaan kysyä, olivatko esisokraatikot filosofeja. Vai voiko filosofiaa olla vasta kun joku on sitä sellaiseksi ensimmäisen kerran kutsunut. (Tuskin hän ajatustaan tyhjästä keksinyt, hänellä on ollut esisokraatikkojen ajattelua jonka päälle rakentaa.)
Filosofiaa voidaan miettiä monelta kantilta. Siltä, mitä sen pitää tehdä, sitä minkälainen se on, siitä, mitä sillä tavoitellaan, siitä mitä metodia se käyttää. Pohjimmiltaan filosofia sanana tarkoittaa "viisauden rakastamista"(filia, rakastaminen ja sofia, viisaus), joten viisauden määritteleminen on tärkeää. Samoin kuin viisauden saavuttamisen luonteen käsittely. Tällä voimme ainakin lähestyä filosofian ydintä. (Yritän ottaa mahdollisimman monta erilaista näkemystä mukaan, joten kaikki eivät varmasti yhdy kaikkiin käsityksiini. Mutta toivon mukaan kaikki kuitenkin johonkin.)
1: Viisaus voi olla sisäistä viisautta, josta ei ole hyötyä. Filosofia ei johda edes mielenrauhaan. Itse viisaus on itseisarvo, ei se että se olisi väline johonkin muuhun.
2: Viisaus voi olla jonkinlaisesta hyödyn maksimoimista, eli väline johonkin. Esimerkiksi Aristofanes oli tälläinen pragmaatikko. Hänen "pilvet" -näytelmässään Sokrates sai kovaa kritiikkiä, koska hänestä sisäisellä sivistyksellä ei ole merkitystä, jos se ei saavuta myös ulkoista menestystä. Tälle ajattelulle on sukua sellainen ajattelu, jossa "hedelmälliseksi" ajatellaan sellaista ajattelua, jossa tuotetaan jonkinlaista hyvinvointia. Tämä hyvinvointi voi vaihdella eri näkemyksissä: Se voi olla
___2:1 Sosiaalista, eli filosofit osaavat vakuttaa muita ihmisiä ja saavuttaa tiedoillaan yhteiskunnan hyvää ja/tai omaa etuaan.
___2:2 Henkistä, filosofi tulee viisaammaksi, paremmaksi ihmiseksi, älykkäämmäksi ja paremmaksi ongelmanratkaisijaksi. Hän voi esimerkiksi olla onnellisempi.
___2:3 Fysikaalista, eli filosofi ymmärtää fysiikan maailmasta paremmin ja ryhtyy vaikka tiedemieheksi, joka löytää parannuksen syöpään. Hän voi
___2:4 Hengellistä, jossa filosofia antaa ikuisen elämän kuoleman jälkeen, parantaa rukoilevia, parantaa elämän laatua kun Jumala vaikuttaa siihen konkreettisesti tämänpuoleisessa ja/tai tuonpuoleisessa.
Viisauden rakastaminen taas voi olla luonteeltaan:
1: Etsivää, jotain jota tavoitellaan. Filosofia on prosessi, jolla etsitään viisautta ja jonka avulla sitä voidaan saada haltuun.
2: Opeteltavaa, viisaus on jotain, jota ei keksitä järkeilemällä, vaan opetellaan ulkoa esimerkiksi Pyhästä Kirjasta.
3: Tavoiteltavaa, jotain jota ei voida etsiä eikä löytää, mutta jota silti voidaan tavoitella. Filosofia ei ole siksi mikään metodi, tai prosessi jolla etsitään tai jonka avulla viisautta omistetaan. Filosofia on tällöin tavoite ja halu viisauteen. Tässä näkemyksessä filosofien tekstit ovat mahdollisesti itsessään vain kokoelma dataa, josta voidaan prosessoida informaatiota josta louhitaan tietämystä, josta jalostetaan ymmärrystä, josta hienostuu viisaus. Eri tapoja vain voi olla useita, eikä mitään niistä voi sanoa oikeaksi. Tälläinen filosofia on prosessi joka ei välttämättä ikinä lopu.
4: Jaettavaa, Tämä taas korostaa tiedon jakamisen ja keskustelun merkitystä, tiedon etsimisestä keskustelua ja niin edes päin.
Filosofia voidaan tietenkin nähdä myös turhaksi.
Kun näitä ja näiden yhdistelmiä ja välivaiheita kasaa yhteen, saa aikaan lähes loppumattoman listan. Luettelen joitakin näkemyksiä filosofiasta. (Apunani luetteloinnissa käytin myös Googlen kuvahaun kuvatekstejä. Tämä sen vuoksi, että saisin yleisiä käsityksiä filosofiasta.)
1: Filosofian erottaa haihattelusta se, että siinä syntyy tulosta. Filosofiasta on hyötyä ja iloa.
2: Filosofia on vain erilaisia kysymyksiä tai luettelonomainen kuvaus erilaisista mielipiteistä. Filosofia on ajatuskokoelma. Tällöin sillä ei välttämättä ole suuntaa tai yleistä logiikkaa. Sillä ei myöskään ole mitään yleistä jäsentävää tehtävää. Filosofia tiivistyy tällöin jonkinlaiseksi ismiluetteloksi ja kuvaukseksi siitä, miten ne ovat aikojen saatossa muuttuneet.
3: Filosofia on elämäntapa tai sen kehittäminen. Sen on liityttävä konkreettiseen toimintaan, ja sitä voidaan kehittää uskonnonkaltaisena. Jossain muodoissaan filosofia voi siis tiivistyä oman subjektiivisen vakaumuksen rakentamiseksi. He ovat valmiit suuriinkin epämukavuuksiin tavoitellakseen tätä elämäntapaa. Virkamäen "Arka ja ahdas ismi" on hyvä kuvaus tästä. Takana ei selvästi ole onnellisuuden tai käytännön hyödyn saavuttaminen, vaan "oikealla tavalla eläminen".
4: Filosofia on totuuden tavoittelemisen välineenä erilaisissa kysymyksissä, jotka koskevat totuuden olemusta, etiikkaa, hyvää elämää tai muuta vastaavaa asiaa. Filosofian merkitys on tällöin luoda jonkinlaisia metodeja etsiä totuutta, sekä luoda käsitteitä joita tällä logiikalla sitten käsitetään. Esimerkiksi von Wright esitti että filosofia on sellaista, joka vastaa kysymyksiin jotka voidaan esittää tietyssä muodossa. Tässä filosofian luokittelussa tavoitteena on ymmärtäminen ja selittäminen. (Joiden välissä on pientä eroa. Ymmärtäminen liittyy hermeneutiikkaan ja selittäminen luonnontieteisiin. Sanoissa ei siksi ole toisteisuutta, redundanssia.) Tässä näkemyksessä korostetaan luonnontieteitä, logiikkaa, kieltä ja muita asioita.
5: Filosofia on totuuden etsintää. Filosofia syntyy ajattelijan intentiosta, tavoitteesta. Onnistuminen ei ole välttämätöntä, että filosofia olisi tässä kokonaisuutenakaan onnistunut. Mutta tavoite ratkaisee.
6: Filosofia on kaiken inhimillisen tiedon kokonaisuus, joka käsittää myös metafyysisen tiedon. (Tämä eroaa mielipidelistauksesta tai ismiluettelosta siten, että kaikki ismit eivät välttämättä ole tietoa, vaan mielipiteitä. Tämä ei myöskään ole totuuden hakemisen väline, vaan lopputulokset.)
7: Filosofia on kielen avulla tehtävää tutkimustyötä, jonka tarkoituksena on päästä tutkimusmatkalle todellisuuteen.
8: Filosofia on instituution kaltainen järjestelmä, jota harjoittavat ammattifilosofit akatemiassa. Sen sisällä on tiettyjä keskustelulinjoja ja perinteitä.
9: Filosofia on tieteenala, jota opetellaan koulussa ja harjoitetaan yliopistossa.
10: Haihattelua jota tekevät ihmiset, kun heillä on liikaa vapaata aikaa, prosessi jossa yksinkertaisesta tehdään monimutkaista.
11: Vallankäyttöä.
12: Snobien tapa näytellä hienostuneita, jotain jolla saadaan tietty boheemi imago ja jolla he itsepettävät itseään.
13: Jotain, jota kaikilla on, mutta johon filosofit ovat tutustuneet eniten.
14: Itseen tutustumista.
15: Itsensä tuntemista. ("Gnothi seauton")
16: Itsensä kehittämistä.
17: Kykyä irrottautua itsestään ja arjesta.
18: Uskallusta päättää ajatella ja päättää itse ("sapere aude"), itsenäistä valitsemista.
19: Ajattelun ajattelemista.
... ... ... ... ... ... ...
Tärkeää on huomata, että kaikki näkemykset eivät ole keskenään ristiriitaisia, vaan osan filosofiassa sulautuu kaksi tai useampia osia yhteen, ja joku voi jopa kiistetää täysin jonkun tai jotkut näistä kohdista. Ja toisaalta osa on täysin ristiriidassa toistensa kanssa, niitä ei voi sovittaa yhteen, on vain valittava minkä niistä haluaa. En kuitenkaan vieläkään osaa piirtää filosofiaa. Nyt vain jää partaukkokin piirtämättä. Nykyään tiedän vain että filosofia sai nimensä Sokrateen aikoihin, esiintyy Platonin tuotannossa ja vakiintui Aristoteleen aikana. Pitkälle en siis ole enennyt. Lukion filosofiaan muuten liittyy hassu sattuma Kuopion lyseon lukiossa on filosofiassa oravatunnus, en ole koskaan käynyt em. lukiossa enkä ole tuntenut koko laitosta. Sivuilla sanotaan:
"Kurssilla tutustutaan filosofian keskeisiin osa-alueisiin kreikkalaisen filosofian pohjalta sekä opetellaan hahmottamaan filosofisia ongelmia sekä perustelemaan käsityksiä."
Sen kun osaisikin, niin olisi hyvä. Täytyy jatkaa siksi hahmoittamisen opettelemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti