torstai 14. toukokuuta 2015

Kun kristittynä määrittelen ateistien käyttämät sanat niin ateistit näyttävät ihan pöljiltä...

Älyllisenä kristillisenä apologetiikkakanavana itseään mainostava "ComeReason Ministries" kertoo että agnostinen ateismi on sisäisesti ristiriitainen käsite. Artikkeli korostaa että agnostinen ateisti olisi absurdi. "So as more and more atheists describe themselves as "agnostic atheists," they are simply trying to claim too much. Each of these terms describes a single state of belief: whether one believes in God, one doesn't believe in God, or one simply doesn't know whether God exists. It doesn't matter whether you can prove His existence or if you even care to. To be agnostic is to make a claim that distinguishes one from an atheist. It is just as incoherent to claim to be an agnostic atheist as it is to be a married bachelor or finding a two-sided triangle. Such contradictions don't demonstrate a value for rationalism but quite the reverse." Sen mukaan konsepti on yhtä järkevä kuin kaksikulmainen kolmio.

Perustana on teismin, ateismin ja agnostismin määritelmät.
* "A theist is someone who believes in God."
* "agnostic means someone who is without knowledge on a topic or issue. If you don't know whether there's a God (or perhaps you don't care), you would be considered an agnostic."
* "atheists. The word means "One who denies or disbelieves the existence of a God"
Ja sitten se esittää että jos olet ateisti niin kiistät Jumalan olemassaolon jolloin et voi olla agnostikko joka on epävarma. Tämä on tietenkin juuri näin annettujen sanojen varassa.

Voisin muistuttaa siitä että mitä kaikkea 3=1 -tyylistä erikoisuutta kolminaisuusopista voitaisiin kaivaa. Mutta en. Tai tavallaan kyllä. Sillä tämänlaisia ristiriitaisilta vaikuttavia erikoisuuksia saa asiasta ja asiasta esiin kun ei huomioi asioita, typistäminen auttaa tässä. (Joskin kolminaisuusopin ristiriidattomaksi tekeminen vaatii enemmän kikkailua kuin tämä "ateismi-agnostismi -ristiriita".) Itse määrittelenkin älyllisyyden puutteen siten että se ilmenee kyvyttömyytenä sisällyttää kovin montaa muuttujaa argumentistoon. Jos joku luo vääriä dikotomioita ja latistaa tämän kokonaisuudeksi ja kaivaa tätä kautta ristiriitoja, hän ei ole rationaalinen tai älykäs. Hän ei vain ymmärrä koko käsiteltyä aihetta ja demonstroi tämän olemalla yksiulotteinen.

Kysymys on siitä kiinnostava että itse en oikein pidä siitä miten moni käyttää a-teismi -sanan ydinmuotoa ja vaativat sitten että agnostikot kutsuvat itseään ateisteiksi. Heidän argumenttinsa tarkoittaa sitä että jos agnostismi tarkoittaa sitä että ei suoraan usko Jumalaan ja tämän olemassaoloon niin sitten agnostikko on ateisti koska häneltä puuttuu jumalusko. Tämä tietenkin latistaa kysymystä.
1: On hieman ironista että tätä puolta ei huomata ateismikritiikissä. Tekstihän lainaa aivan suoraan että "and, according to the Oxford English Dictionary, came from combining the word theist (belief in God) with the negative prefix "a-" meaning without1. So, "without " + "belief in God" = atheist. Simple, right?" Joten sen pitäisi huomata omien käyttämiensä lähteiden kautta että tässä sen esiintuomassa ristiriidassa ei olekaan kaikki.

Mutta tämä ei ole relevanttia. Sillä mitä tapahtuu kun joku kutsuu itseään "agnostiseksi ateistiksi"? Hän viittaa tällöin tiettyyn määritelmään. Filosofiassa on tavallista että samalle termille on hieman toisistaan poikkeavia määritelmiä. Itse asiassa näiden määritelmäerojen puolesta ja vastaan argumentointi on hyvin oleellinen ja keskeinen osa analyyttistä filosofiaa. Kun esimerkiksi mietitään "mitä koneen funktio on" etsitään syitä miksi "funktiota" kutsutaan "funktioksi". Tähän on monia toisistaan poikkeavia teorioita. Ja näiden tunteminen on filosofiassa kiinnostavaa.

Siksi filosofit tyypillisesti määrittelevätkin käyttämänsä käsitteet artikkeleissaan. Syy on siinä että kun tarjolla on yleensä useita määritelmiä niin on syytä täsmentää mikä niistä on käytössä. Vain pinnallisilla ääliöillä nämä käsitteiden määrittelyt ovat jonkinlaisen "lukeneisuuden osoitus" jossa määritelmä on doktriini käsitteen ainosta oikeasta käyttötavasta, jostain josta poikkeamia ei ole olemassa.

Ja kun filosofin tekstiä arvioidaan hänen ristiriitaisuus ja ristiriidattomuus katsotaan hänen itsensä valitsemien termien kautta. Ristiriitaa ei osoiteta vaihtamalla määritelmiä koska tämä olisi sekä olkiukottamista että ekvivokaatiota samanaikaisesti. Ristiriita ja kritiikki on mahdollista sitä kautta että otetaan toisen käyttämä käsite ja etsitään sitä kautta ristiriitoja. (Tämä itse asiassa soveltuu jossain määrin myös vähemmän analyyttiseen puoleen. Yleensä pidetään kohteliaana että jonkin aatteen kannattajat määrittävät dogmiensa sisällön. Ja jos joku kuvaa identiteettinsä niin hän määrittelee sen.) Tätä kautta voidaankin huomata että jos a-teisti -agnostikot ovat ateisteja tulee vaatimaan minulta identifioitumista ateistiksi koska "agnostikot ovat ateisteja" hän käyttää yhtä määritelmää. Ja kun minä kutsun itseäni agnostikoksi ei tällä hänen käyttämällään määritelmällä ole väliä koska käytän itse toista määritelmää.

Ja vaikka apologeetikoiden käyttämä määrittelytapa on lähempänä omaa jaotteluani se on silti aivan totaalisen virheellinen. (Ja se on itse asiassa arkielämässäkin yleensä käytössä, siksi jaottelua on tavallaan tarvittukin. Ateismilla on agnostismia vahvempia konnotaatioita "jumaluskon puutteen asteissa"...) Sillä kun joku kutsuu itseään agnostiseksi ateistiksi hän ei käytä tuota agnostismin määritelmää. Hän käyttää toista käsitettä. Ja siksi argumentti tuossa muodossa ei osoita agnostisten ateistejen absurdiutta vaan sitä että tämä käsitemäärittelijä on dogmaattinen ääliö, sivistymätön idiootti, jolla ei riitä kiinnostusta tutustua kritiikin kohteeseen ennen kritiikin aloittamista. Sen laatuisilla ihmisillä ei ole kunniaa eikä heitä pidä arvostaa. Minkään järjen tai järkevyyden kanssa tällä ei ole yhteistä. "Reason" tässä yhteydessä ja tuollaisen argumentaatioon liitettynä onkin itsessään absurdia. (Mikä tekee kokonaisuudesta hauskan.)

Kun joku kutsuu itseään agnostiseksi ateistiksi, hän käyttää yhtä vakiintunutta luokittelutapaa jonka tunteminen on yleissivistystä. Siinä ei katsota "on vain usko-ulottuvuus eikä muuta, siinä on kyllä eija siltä väliltä". Tässä jaottelussa kyseessä on nelikenttä jossa on suhde uskoon ja tietoon:
* Agnostinen teisti: "En tiedä varmaksi, mutta uskon jumalan olemassaoloon"
* Agnostinen ateisti: "En tiedä varmaksi, mutta en usko jumalan olemassaoloon"
* Gnostinen teisti: "Tiedän ja uskon että jumala on olemassa"
* Gnostinen ateisti "Tiedän ja uskon ettei jumalaa ole olemassa"

Tässä ei ole mitään vaikeaa, älyllisesti haasteellista tai sisäisesti ristiriitaista. Ei ainakaan jos mentaaliset kyvyt riittävät hengittämiseen ja kengännauhojen sitomiseen samanaikaisesti. Asioiden tunnistaminen on myös argumentoinnissa helppoa koska jos käytetään kahta muuttujaa se näkyy suoraan se, että tätä nelikenttäajattelua käytetään. (Joskus on tosin tarpeen muistaa että jos joku sanoo "ateisti" ja "teisti" hän ei välttämättä käytä yksiulotteista usko-vs-ei -tasoa.) Tosin esimerkiksi Tapio Puolimatka kirjoitti kirjoihinsa ateismista ja agnostismista ahkerasti ja silti Juha Leinivaara, ateistinen kelloseppä, joutui opettamaan herralle luokittelutavan. Mikä samalla kertoo Puolimatkan asiantuntemattomuudesta jotain oleellsita ja hyvin syvällisesti oireellista. Miksi tämäntasoista kyvyttömyyttä toistuvasti demonstroivaa töpeksijää pitäisi kuunnella noin niin kuin minään? Koska hän on keksinyt ilmalevitteisen ebolan?

Ristiriidan purkaminen onnistuu itse asiassa vaivattomasti. Vaivattomasti katsomalla niitä lähteitä joita artikkeli itse käyttää. Käytetyissä sanakirjaviittauksissakin asia sanotaan hyvin tarkasti: Ateisti on "One who denies or disbelieves the existence of a God". Agnostikko taas on "A person who believes that nothing is known or can be known of immaterial things, especially of the existence or nature of God. Distinguished from atheist." Ensimmäinen ottaa kantaa uskoon ja toinen tietoon. (Ja jopa tässä on vaihtoehtoja! Ateistin kiistossa on vaihtoehtoja samoin kuin agnostikon. Tämä syvennys jää tietenkin täysin älykkäiden apologeetikkonerojen mahtavien käsityskykyjen ulkopuolelle. Ah, mitä suuria mieliä kristinusko kutsuukaan älylliseen eliittiinsä opettamaan ja valistamaan yksinkertaisempia!) Tämänlaiset jaottelut ovat tärkeitä. Ontologian ja epistemologian erottaminen toisistaan on hyvin tavallista filosofiassa. Ja uskonnossakin muistetaan usein kertoa että belief ja faith ovat kesenään eri asioita. Kirjoittaja demonstroi sitä että hän on niin huono että ei tunnista käsitesisältöjä edes silloin kun hän lukee ne suoraa omista lähteistään. Luetun ymmärtäminen on niin heikkoa että asiaa ei voi selittää kuin suoranaisella valehtelulla tai Dunning-Krueger -efektillä. (Mikä ei ole poikkeava tilanne.)

Itse elän näiden tekstien kanssa lähinnä siinä tilassa että pitääkö tämänlaisten kyhääjille nauraa vai pitääkö heitä halveksia aktiivisemmin. Vai pitäisikö heitä sääliä ja laittaa jonkun hoivan ja mielenterveyskuntoutuksen piiriin. Ehkä olisi syytä olla armelias tuon tason tampioille. Ehkä he armeliaisuuden ja ystävällisyyden avulla kelpaisivat johonkin. Ehkä he esimerkiksi osaavat värittää viivojen sisäpuolelta, kunhan viivat ovat riittävän paksut.
Tiedostan kyllä, että näiden apologeettisten artikkeleiden tärkein tarkoitus on luultavasti se, että uskovaisten ei tarvitsisi tutustua ateistisiin kirjoituksiin koska nämä supernerot ovat tehneet sen heidän puolestaan. Sanoja voidaan laittaa toisten suuhun jos tarkoitusksena on vaientaa kaikki kommunikaatio niiden "toisten" kanssa.

2 kommenttia:

Tom Kärnä kirjoitti...

Meikä on jo pitemmän aikaa tajunnut, että ateisti ja agnostikko voivat samasta syystä olla uskomatta Jumalan olemassaoloon: että ei ole vielä tällä hetkellä tarpeeksi syytä uskoa siihen.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Kyllä se on jopa noin. Yksiulotteisuuskaan ei tuolla ajattelutavalla riittäisi, eli "absurdi" vaatii yksinkertaisen ajattelun lisäksi kategoriavirheen.

Kuinka paljon virheitä voikaan tiivistää yhteen lyhyeeseen perusteesiin? Herra tietää. Jokaisella tarkastuskerralla tuntuu löytyvän jokin uusi juttu. Kuin loppumaton virheiden erämaa on tuo kirjoitus. Jollakulla tulee varmasti elämäntehtäväksi etsiä kaikki päättelyvirheet siitä. Kokonaisia tieteenalan haaroja perustetaan tälle yhdelle tehtävälle. Eikä lista silti tule valmiiksi.