Two stories: Homeopatia

Minulla on elämäni aikana ollut kaksi kohtaamista homeopatian kanssa:
1: Kotajärvien vanha kissa, prinsessa. Tämä on vanha ja sairas kissa. Kerran se tarvitsi eläinlääkäriä ja eläinlääkäri antoi kissalle tylyn tuomion. Kuitenkin kun kissalle annettiin homeopaattisia lääkkeitä, se parani.
2: Vanhempieni koiran Bellan äidistä, Natasta. Tämä oli meillä hoidossa väliaikaisesti ja tällä oli korvatulehdus. Meille oltiin annettu homeopaattisia lääkkeitä. Ne eivät parantaneet korvatulehdusta ja siksi jouduimme menemään eläinlääkäriin joka antoi antibioottia joka tehosi.

Usein vaihtoehtohoitojen yhteydessä kerrotaan joko tutkimuksiin aiheesta, jolloin ne ovat länsimaista lääketiedettä tai sitten kerrotaan yllä olevien kaltaisia anekdootteja, kertomuksia yksittäistapauksista. Tosiasiassa anekdootit eivät ole päteviä todisteita. Syitä tähän on useita:
1: Yksittäistapauksissa ei tiedetä onko asiassa korrelaatiota vai onko kyseessä sattumasta. Tätä ei voi muuttaa keräämällä ison kasan näitä tarinoita, koska analyysi vaatii aina jonkinlaisen koeasettelun, jossa esimerkiksi verrataan tilannetta jossa lääkettä saava ja lääkettä saamattomat osapuolet koostuvat. Tarinoiden kerääminen on siksi enemmän kansanperinteen keräämistä kuin todisteiden hankkimista: Jos etsii tarinoita mille tahansa ja hakee pelkästään "positiivisia osumia", saa taatusti tarinoita jotka tukevat omaa kantaa. Ja saa näitä olipa kyseessä sitten UFOabduktiot, USA:n hallituksen salaliitot tai huuhaalääkkeen tehot tai paranemiset rukoustilaisuuksissa. Eikä näiden yksittäisten tapahtumien tarvitse olla edes valheita. Takana on siis se ajatus että jos otoksen koko on suuri, todennäköisesti tapahtuu epätodennäköisiä asioita. Kun pelaat kauan pokeria, saat täyskäsiä ja suoria vaikka niiden saaminen onkin epätodennäköistä yhdellä pelikerralla ja siksi joka ikisellä pelikerralla.
2: Kyseessä ei kuitenkaan ole edes puhdas "paraneminen sattumalta" ja "paraneminen homeopatialla". Voihan olla että takana onkin jokin toinen syy. Voihan olla vaikka niin että homeopatian käyttäminen on vaikuttanutkin käytökseen: Jos vaikkapa saan askelmittarin voin alkaa liikkua enemmän ja olen terveempi. Mutta itse askelmittari ei silti ole mikään yleislääke jota tulisi tarjota kaikille parannuskeinoksi.
3: Kertomukset ovat usein juttuja joiden todenperäisyyttä on vaikea tarkistaa. Jokuhan voi aina väittää että jotain on tapahtunut vaikka ei olisikaan. Tässä nojataan tavallaan siihen että puhujaan olisi jotenkin vain aina luotettava. Kuitenkaan tässä tilanteessa epäily ei vielä ole mikään ad hominem -argumentti jossa syyllistytään herjaamiseen. On vain asiallista pyytää näyttö kertomukselle; Voidaan jopa ajatella että utelu itse asiassa osoittaa kiinnostusta siihen. Ja vaikka tämä täky ei nappaisikaan, on syytä muistaa että ad hominemin vetoaminen ei ole mikään keino jolla voisi vain väittää mitä tahansa ilman todisteita. Se ei suinkaan poista todistuksen taakkaa, vaan ainoastaan tarkoittaa sitä että esitettyjä todisteita ei sitten voida kumota pelkällä sillä että sanoo että todisteiden esittäjä on vaikkapa tyhmä.
4: Tarinat rakentuvat tyypillisesti ajatteluun jossa joko "jonkin jälkeen tapahtui jotain joten paraneminen johtui siitä". tai "Nämä asiat tapahtuivat yhdessä joten niiden välillä on yhteys". Tämä on kuitenkin päättelyvirhe. Jos kaadun shakkikerhosta lähtiessäni ja taitan jalkani, syy tälle jalan katkeamiselle ei ole shakki. Tapahtumajärjestys ei kuitenkaan vielä tarkoita kausaliteettia eli syy-seurausketjua tapahtumien välillä, tätä virhettä kutsutaan nimellä Post hoc ergo propter hoc. Toisaalta samanaikaisuuskaan ei vielä tarkoita paljoa. Esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloissa esiintyy tällä hetkellä melko aktiivinen liike jonka mukaan rokottaminen aiheuttaa autismia. He perustelevat tätä sillä että rokotuksia on alkanut esiintymään kun rokotukset ovat yleistyneet. He eivät ole huomanneet että myös diagnostiikka on samanaikaisesti kehittynyt ja se mikä ennen oli vain eksentrikko tai kylähullu, saa nykyisin jonkinlaisen diagnoosinimikkeen. Samoin huomaamatta jää myös se, että vastaava yhteys löytyy myös tietokoneiden yleistymisen ja autismin välille, joten samalla todistein pitäisi uskoa että tietokoneet ovat vaarallisia autismin aiheuttajia. Toisin sanoen tässä kohden syyllistytään argumentaatiovirheeseen, jossa kausaliteetti tai korrelaatio päätellään vain jonkun ensimmäisen mieleentulevan esimerkin mukaan ja sivuutetaan muut mahdollisuudet, usein miettimättä lainkaan mielekkäintä vaihtoehtoja tai harkitsematta sitä onko mahdollisuus selittävä, eli joka jollain tavoin painottaa sitä miksi asia on juuri siten eikä mitenkään muuten ja tästä sitten päätellään että kun asia voi aiheuttaa sen, se myös aiheuttaa sen. Tätä kutsutaan hätäiseksi päättelyksi.
5: Tarinat voivat tuoda uskottavuutta mutta ne ovat kuitenkin jollain tavalla irrelevantteja. Esimerkiksi esimerkkitarinoissa siitä että kissa parani pitäisi vetää johtopäätös siihen että homeopatia toimii kissojen lisäksi myös ihmisiin. Joo, ja kissanminttu saa minut aina kierimään hulluna ja puremaan lankaa. Samoin on tietysti myös koiran kanssa. Antibioottien teho on todistettu testeillä ja ihmiskäytössä.