sunnuntai 17. elokuuta 2008

Miksi miekka?

Miekkoja on käytetty käytännössä kaikissa kulttuureissa : Jopa atsteekeilla, joilla ei ollut metalleja oli miekan tapainen lyömäase, mācuahuitl, jossa oltiin asetettu teräviä obsidiansiruja suoraan linjaan pitkälle varrelle. Koska ihmiset eivät ole olleet typeriä, miekoissa täytyy olla jotain erityistä. Miekkojen hyvyys onkin erikoislaatuista: Sen lyöntivoima on hyvä, mutta ei paras. Esimerkiksi kirveellä saa suuremman massan ja liikevoiman pienemmälle alueelle. Sillä on paljon eri tekniikoita, mutta toisaalta ei erinomaisen paljon: Sauvalla on paljon enemmän tekniikoita. Se on kohtuullinen avoimessa maastossa, mutta siellä keihäs on enemmän edukseen: Jos miekkamiesjoukkio kohtaa rivistön keihäitä, lopputulos on melko selvä ja miekkamiehen kannalta ikävä.

Miekan etuna on ollutkin juuri se, että se ei ole huono missään. Keihästä ei voi käyttää sisätiloissa koska niiden käyttämiseen ei ole tilaa. Ulkona miekka on parempi kuin veitsi koska sillä on kuitenkin hyvä ulottuvuus. Miekka onkin tyypillisesti juuri sen kokoinen että sitä voi kantaa vyöllä mukana sisällä ja ulkona. Toinen etu mikä miekalla on, on se että se on helppo käsitellä: Tässä vaiheessa tietenkin moni muistaa että taitavan miekkailun oppiminen on vaikeaa, mutta on myös hyvä huomata että jokainen miekan kanssa varustautunut on vaarallinen. Miekan käsiteltävyys johtuu kahdesta elementistä: Tasapainosta, joka mahdollistaa sen että miekka on kokoonsa nähden nopea. Kirves taas on epätasapainoinen, sen massa on keskittynyt kärkeen. Toinen elementti on se että miekka on ikään kuin "käden jatke": Esimerkiksi aamutähti on ketjun päässä ja siksi sitä on vaikeaa käyttää ja sillä lyö itseään helpommin kuin miekalla. Toinen hyvä esimerkki on viikate: Vaikka viikate on osaavissa käsissä todella tehokas ase, jonka taittunut muoto sallii sen käyttämisen melko ahtaissakin tiloissa, ja jonka pistoihin saa valtavan voiman lantionheilautuksen kautta, sen erikoinen muoto tekee siitä hankalan hallita tehokkaasti.

Kun (keskiaikaista) miekkailua ajatellaan lajina, sillä on selvästi neljä keskeistä teemaa:
1: Se on käytännöllinen kamppailumetodi. Tätä on vaikea kaunistella, sillä pohjimmiltaan kyseessä on se, että sen tekniikat toimisivat käytännössä. Eurooppalaisen miekkailun synty ei ole ollut itsepuolustuskäytössä, joten ei ole väärin sanoa että sen kohdalla ollaan lähellä "art of killing in purest form".
___1.1: Jos haluat vain hallita toimivan kamppailusysteemin, suosittelen sitä että liityt ammattimaisesti armeijaan tai opettelet jotakin muuta lajia, koska miekkailussa olennaisin asia on se, että laki kieltää teräaseiden julkisen ja avoimen kantamisen. Toisin sanoen, et tule käyttämään käytännössä taitoasi tässä muodossa. Lisäksi on huomattava, että juuri miekkailutekniikoiden letaalius johtaa nykyään siihen, että laji vaatii vähemmän aggressiivisen luonteen ja enemmän tilanteen kontrollia ja harkintaa kuin monet muut lajit. Esimerkiksi karatessa pääsee "freeplayaamaan" paljon enemmän.
2: Henkisen kasvun väline. Miekkailu vaatii monien elementtien samanaikaista hallintaa ja erot voittavan ja häviävän aseman välillä ovat pieniä. Jokaiseen tekniikaan on vastatekniikka, joten on tärkeää ajatella yhtä askelta pidemmälle kuin toinen ja keskittyä muutenkin.
___2.1: Jos taas haluat pelkkää henkistä kasvua, suosittelen pikemminkin joogaamisen aloittamista. Voit myös käydä kirkossa tai humanistien kokouksissa tai tehdä muuta maailmanparannustyötä.
3: Urheilu ja kunnon kasvatus. Miekkailu on urheilua siinä missä jokin pallopelikin. Jotkut pitävät liikkumisesta ja kaikki eivät pidä kaikesta.
___3.1: Miekkailussa on harvinaisen vähän kilpailua. Siinä ei ole juurikaan joukkuepelipuolta. Jos voittaminen on tärkeää, suosittelen jotain juoksulajia. Kuntoa saa monilla muillakin tavoilla
4: Näyttävyys. Miekkailussa on jotain sellaista glamouria, jota esimerkiksi ristipistotöissä tai sauvakävelyssä ei ole.
___4.1: Jos haluat vain ihailua, suosittelen näyttelijäksi tai akrobaatiksi ryhtymistä. Jos haluat kamppailulajin, liity ninjutsuun, siinä tekniikat ovat hyvin näyttäviä.

Toisin sanoen miekkailussa takana on se, että täytyy olla kiinnostunut joko itse miekkailusta, tai sitten näistä kaikista elementeistä.

Lisäksi on syytä muistaa että miekka on aina ollut kallis, yläluokkainen. Keskiajalla keihäs oli sitä yleisempi ase. Tämä tarkoittaa sitä että miekkaan on sitoutunyt yläluokkaisuutta ja tätä kautta luultavasti myös kulttuuria. Sillä Maslown tarvehierarkian mukaan kultturiarvoja mietitään vasta sitten kun syömisasiat ja muut vastaavat perusasiat ovat kunnossa. Siksi miekoissa on aina kulttuurista riippumatta jonkinlainen ylevä henki. Samurait ja ritarit tulevat kuvioihin tätä kautta.

Ja onhan miekka sinällään kaunis. Etenkin eurooppalainen, joka on symmetrisempi kuin japanilainen katana. (Tosin monet pitävät katanoiden kaarevasta muodosta enemmän.)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Katana ollee maailman terävin miekka, vai ?

Tähän testiin ei tavan puukko pysty:
http://www.youtube.com/watch?v=4xC3T3iK8_U

(Katana sharpness test)

t.MrKAT

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Varmaan saa ainakin parhaiten pysymään terässä. Sehän se kuitenkin on pääasiana. Kun hioo terävämmäksi, samala ohenee teräkin. Jos miekka haurastuisi tässä, se ei montaa iskua kestä ja koko ajan pitäisi olla hiomassa.

Tosin itse en terävyyttä korosta, koska sitä muutoin ylikorostetaan. Mielestäni hyvä tekniikka on tärkeämpi: Jos on hyvä tekniikka, san maton saa leikattua vähän tylsemmälläkin. (Ei toki millään puukarahkalla, eli sanaa "vähän" voidaan painottaa.) Sen sijaan jos ei iske "suoraan" vaan terän suhde tankoon taipuu johonkin suuntaan iskun aikana, se ei mene terävälläkään halki. Tameshigiri vaatii siksi aina taitoa, eikä ole pelkkä miekan terävyyden osoitus.