"Yliluonnollinen maailma avautuu, kun fysikaalinen, biologinen ja psykologinen ydintieto sekaantuvat. Silloin ihminen voi uskoa, että ajatuksella on fyysistä voimaa (psykokinesia), ajatus liikkuu autonomisesti (telepatia), eloton elää (verta vuotava Madonna), elävä on tajuinen (animismi), hyvä ja paha ovat numerossa (13), energia ja voima elävät (Chi, Feng shui), energia ja henki parantavat (henkiparannus), planeetoilla on tietoa, elävää, henkistä energiaa ja voimaa (astrologia), psyykellä on itsenäinen olemassaolo (henget, jumalat, meediot, spiritismi), joka on hyvä tai paha (paholaiset, demonit, riivaajat; enkelit, jumalat) ja että tapahtumilla on tarkoitus (Piispa Leo tsunamista: "Ehkä Jumalan tahto oli yhdistää ihmisiä.")."
(Risto K. Järvinen, "Älä usko kaikkeen mitä ajattelet", Skeptikko 1/2008)
Juttua on itse asiassa jo alustettu aikaisemmin blogissani. Tuolloin aiheenani olivat Havaitseminen ja harjoitellun ja synnynnäisen välinen ero.
David Hume mukaan ihmiset saivat kaikki käsityksensä aistihavainnoista. Hänen mukaansa mielikuvituskin vain värittelee ja yhdistelee jo havaittuja asioita. Toisin sanoen hän tyrmäsi ideamaailman tai puhtaan rationaalisen tiedon, joka vain olisi jossain saatavilla puhtaasti rationaalisesti. Hänen mukaansa eräs vääriä mielikuvia tuottava idea oli yhdistettyä eli kompleksi idea, on uskomusyhdistelmä, jonka osat on havaittu, mutta joiden yhdistelmää ei ole havaittu. Olemme nähneet siipiä, olemme nähneet hevosia mutta emme ole nähneet pegasoksia. Tälläisissä tapauksissa mielemme vain yhdistää nämä havaitut ajatukset yhteen väärin.
Hieman vastaavanlaista argumentaatiota on harjoittanut myös Pascal Boyer esitti kirjassaan "Ja ihminen loi jumalat" että ihmisen mieli koostuu erilaisista skeemoista, joiden pohjalta he jäsentävät todellisuutta. Tämä onkin tehtävänä melkoisen mutkikas. Hän viittaa aivotutkimuksen, kognitiotieteen tuottamiin havaintoihin, joiden mukaan ihmisen mielessä on valmiina erilaisia ratkaisupaketteja: Esimerkiksi kasvojen tunnistus on automaatio, ja jos tietty osa aivoista vaurioituu, tämä muille synnynnäinen ominaisuus on "lost forever": Hän nosti esiin esimerkin, jonka mukaan eräs mies ei tunnistanut henkilöitä toisistaan kasvojen perusteella automaattisesti, joten hän joutui ajattelemaan vaivaa nähden ihmisiä. Hän erotti ne muista ihmisisetä erilaisten yksityiskohtien kautta. Boyerin mukaan tunnistamme automaattisesti ja kulttuurisidonnaisesti koneet ja eläimet erilaisiksi: Esimerkiksi kun lapsi tai aikuinen näkee esineen, hän miettii sitä miten se toimii -ja hänen aivonsakin aktivoituvat alueilta jotka on liitetty toimintojen selvittämiseen- ja eläinten kohdalla aktivoituvat erilaiset alueet. Boyerin mukaan uskonnolliset näkemykset koostuvat siitä että näitä skeemoja sekoitetaan. Eli esineille annetaan inhimillisiä piirteitä, luonnolle annetaan inhimillisyyttä, kiveen tai kantoon yhdistetään eläimellisiä ominaisuuksia ja niin edes päin. Jos ajatus on sekava, se ei ole kiinnostava, ja jos se on skeeman mukainen, se ei ole yllättävä. Uskonnollinen ajatus on siksi juuri tietynlainen. Boyerin mukaan nämä rajaa sen minkälaisia uskontoja on ; Eri kulttuureissa samoihin muotoihin annetaan eri sisältöjä. Kirjassa onkin tästä kulttuurieroista mainio kohta, kun Boyer kertoo keskustelustaan erään kristityn kanssa. Boyer puhelee afrikan uskonnoista, ja kristitty kertoo miten vaatiikin työtä selvittää miten ihmiset uskovat niin hulluihin asioihin. Kuitenkin myös kristinusko sopii Boyerin ominaisuusluokitukseen. (Isyys ja rakkaus ja muut inhimilliset liitetään "kosmiseen" kohteeseen joka ei ole ihminen.)
Vastaavaa näkemystä on edustanut myös suomalainen Marjaana Lindeman. Hän korostaa että yksilön älykkyys, koulutus tai muut vastavat asiat eivät selitä uskontoa: Uskovaisissa on toisin sanoen sama määrä älykkäitä ja tyhmiä kuin eiuskovaisissakin. Lindeman korostaa -Boyerin tapaan- synnynnäisiä valmiuksia tiettyjen asioiden omaksumiseen ilman opetusta tai hyvin vähällä opetuksella- kasvojen tunnistaminenkin on automaatio, jonka vauva oppii tietyssä iässä. (Ja kun murrosiässä alamme ihastumaan ja "seukkaamaan", edustammeko todella jotain "vapautta"? Kyseessä on vastaavanlainen aikaan sidottu synnynnäinen oppimisasia, joka opitaan melko pienellä harjoituksella - susilapset osoittavat että seksuaalisuuden synty kuitenkin vaatii ihmiskontakteja. "Luonto ehkä vetää tikanpojan puuhun", mutta ei ihmistä seksuaalisuuteen.) Lindeman kutsuu tätä alasidonnaiseksi ydintiedoksi. Lindemanin mukaan yliluonnolliset uskomukset ja uskonnolliset kokemukset syntyvät juuri siitä kun eri ydintietojen osiot sekoitetaan keskenään, jolloin lopputuloksessa on elementtejä kahdesta tai useammasta eri systeemistä.
Samalla selviää miksi uskontoja ja uskomuksia on niin monta erilaista. Kombinaatioita on "älyttömän monta". Esimerkiksi yhdestä voisi mainita antropomorfismin, eli eläimen inhimillistämisen. Itse syyllistyin siihen tänään, kun ruokatunnilla menin rauhoittelemaan pientä pelkuripossua. Menin istumaan sen karsinaan ja juttelin sille, ja rapsuttelin sitä kun se tuli lähelle. Juttelin sille suomen kielellä siitä, kuinka siat ovat hassuja, kun pelkäävät ihmisiä vierotettuina porsaina, vaikka silloin ihmiset vain tuovat niille ruokaa ja virikkeitä ja juttelevat niille. Ja sitten kun sika on iso ja teuraskokoinen, ne ovat parhaita kavereita kun ollaan aina rapsittu. Juttelin Humen kanasta ja siitä kuinka Sartre ei selvästi tehnyt eksistentiaalisen tuskan käsitettä sioille. Lopetin legendaariseen lauseeseen. "Ei maailma siis ole noin kauhea. Tai no, itse asiassa olette aivan oikeassa: Elämä on perseestä, mutta onneksi siihen tottuu. Tosin sitten se jo loppuu." Tuon viimeisen kuulivat jo työkaveritkin. Mutta muutenhan juttu meni possulta yli ymmärryksen. (Sille riitti vain rauhallinen ääntely ja se että en ollut uhkaava, enkä väkisin mennyt paijailemaan vaan hoidin homman rauhallisesti.) Ihmisenkaltaistin eläimen, ydintietoni siis sekaantui.
Lindeman yhdistää skeemojen sekoittamisen estämisen ja hallinnan eli kognitiivisen inhibition etuotsalohkoon, ja esittää että tässä on suuria synnynnäisiä eroja. ; Tätä muistuttava näkemys on se, että Baron-Cohenin mukaanhan tietty prosenttiosuus ihmiskunnasta ajattelee luonnostaan systematisoiden ja osa on keskittynyt ihmissuhteisiin ja osa yliluonnolliseen. Baron-Cohenin mukaan tässä on korrelaatiota sukupuolen kanssa; Hänestä miehet olisivat synnynnäisesti keskimäärin kiinnostuneempia kausaatiosta ja naiset ihmissuhteista. Vastaavia ajatuksia on esittänyt myös Päiviö Latvus, joka korostaa sitä että miehet ajattelevat enemmän deduktiivisesti ja naiset induktiivisesti. (Näiden kohdalla on vain muistettava että ei ole syytä tehdä keskiarvosta yleistystä: On myös naisia jotka ajattelevat "miesmäisesti" ja toisin päin.)
Lindemann ja Boyer siis hyväksyvät Humen kompleksin idean, mutta hylkäävät sen syyn. Kaikki tieto ei olekaan havainnoista opittua. Boyer korostaakin, että skeemoihin liittyvät asiat ovat itsepresentaation ulkopuolella; Toisin sanoen ihminen ei voi tietää tarkasti miten hän toimi kun hän havaitsee vaikka esineen tai kokee uskonnollisen kokemuksen: Tämä vaatii tutkimusta samaan tapaan kuin ihminen ei tiedä kaikkia sisäelimiensä aktivoitumisia itse, vaan asiat täytyy tarkkailla koneellisesti; Tutkija tarvitaan vaikka mieli ja suolisto ovat tietenkin kokijan omia. Lindemannin mukaan erilaisiin "taikauskoihin" luottavien kognitiivinen inhibitio on heikko ja skeptikoilla se taas on vahva. Tämä taas johtaa siihen että skeptikoilla tiedostamaton skeema ei nouse hallitsemaan tietoisuutta, jolloin omaa intuitiota myös pystytään käsittelemään rationaalisesti. He pääsevät siis hieman lähemmäksi. Tästä näkökannasta ei siis ole lainkaan ihmeellistä, että nimen omaan skeptisyydestään tunnettu Hume pääsi lähelle mielen ja mielikuvituksen toimintaa. Samalla selviää, miksi "hän ei päässyt loppuun asti" : Hume oli selvittämässä nojatuolista käsin asioita, joiden selvittäminen ei onnistu ilman tieteellistä materiaalia - jota hänen aikaanaan ei vielä ollut tarjolla.
Lindeman, kuten minäkin korostaa sitä, että olisi kuitenkin väärin jakaa ajattelu "oikeaan" ja "väärään". Ne ovat pikemminkin erilaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti