perjantai 7. elokuuta 2015

Nojatuoliornitologiaa

Moni saattaa pitää minua mukavuuksiin tottuneena ja luonnosta vieraantuneena, vain siksi että satun olemaan miljonääri. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa! Olen aivan tavallinen ihminen, aivan kuten sinä ja minä. Olen myös luontoihminen.

Esimerkiksi eräs suosikkiharrastukseni on ornitologia. Menemme vuorineuvosten kanssa erämaan hirsimökeille katumaastureillamme. Siellä ammumme fasaaneja fasaanitarhassa. Tämä on kuitenkin joskus vaivalloista ja väsyttävää. ; Etenkin syksyisin ilma voi olla niin viileää, että konjakin juominen ilman sormikkaita ei onnistu miellyttävästi. Samoin vaikka fasaaneja ajettaisiin parvina kohti, niin nuo ovelat luontokappaleet eivät vain osaa käyttäytyä ja aina ei tule saalista vaikka kuinka räiskisi menemään puoliautomaattihaulikolla. Se on turhauttavaa.

Silti olen innokas ornitologi joka ornitologioitsee joka päivä.

Ornitologi ei aina ammu lintua. Ornitologin tehtävänä on usein hankkia havaintoja ja evidenssiä tietyn lintulajin ominaisuuksista, kuten linnun sijainti ja ulkonäkö. Haulikko-grilli -menetelmä on tässä vain yksi menetelmä. Se on toki hyvin varma menettely. Monesti ornitologi joutuu luottamaan vähemmän varmoihin todisteisiin. Esimerkiksi hän voi kuulla lintujen ääniä. Tämä tukee linnun läsnäoloa vaikka periaatteessa ääni voisi tulla vaikka ovelasti kätketystä nauhurista. Se on kuitenkin evidenssiä vaikka nauhurin läsnäoloa ei koeteltaisikaan.

Otetaan esiin tapa, joilla voidaan perustella linnun läsnäolo;

Otetaan yleisiä lakeja koskeva periaate ; Jos meillä on mielessämme hypoteesi vaikka siitä että "kaikki fasaanit ovat höyhenellisiä", voimme saada sille todisteita sitä kautta että havaitsemme fasaanin jolla on höyheniä. Se tukee näkemystämme vaikka ei täysin aukottomasti todistaisikaan sitä. Tämä pätee kaikkiin sääntöihin jotka on kuvattavissa muotoa "Kaikki A:t ovat X" (instance confirmation).

Toisaalta meillä voi olla kaksi periaatetta jotka ovat yhteneviä. Eli ne ennustavat samoja asioita. Tämä tarkoittaa sitä että ne molemmat ovat tosia tai ne molemmat ovat vääriä. Ja vaihtoehtoja näille kahdelle ei ole. Meillä voi olla esimerkiksi väitelause "kaikki fasaanit ovat höyhenellisiä" ja "kaikki ei-höyhenelliset kohteet ovat ei-fasaaneita". Näiden perustelu tarkoittaa sitä että jos perustelee toista, niin antaa evidenssiä myös toiselle (equivalence condition).

Joka tarkoittaa sitä että jos löydämme höyhenellisen korpin, se ei anna evidenssiä tai kumoamista kummallekaan, se on höyhenellinen ei-fasaani. Mutta jos perustelee sitä että ei-fasaanit ovat ei-höyhenellisiä niin todistaa että fasaanit ovat höyhenellisiä, edes pikkiriikkisen. Joka tarkoittaa sitä että jos näen vaikka nahkaisen sohvani, se todistaa hypoteesia fasaaneista. Samoin kun katson ruskeaa konjakkiani (ei höyheniä) se todistaa kannanottoa fasaaneista. Samoin kuin uuden viehättävän sihteerini topless -hieronta todistaa kannanottoa fasaaneista. (Useimmiten.)

Moni paheksuu sitä että harrastan ornitologiaa tipusia tiirailemalla. Mutta tämä on vain kommunististien feminismiä! Sillä huomaan jokaisessa kohdassa tarkkaavaisesti kaksi asiaa (a) se ei ole fasaani (b) se ei ole höyhenellinen. Näin ollen tulen tarkistaneeksi että kyseessä ei ole kalju fasaani. Joka falsifioisi väitteeni "kaikki fasaanit ovat höyhenellisiä".

Keissini on vahvalla pohjalla. Sillä equivalence condition on vahva koska siinä sama asia tavallaan vain ilmaistaan eri samoin. Sisältö pysyy samana. Ja niiden todistaminen ristiin onnistuu aivan täysin. Se vain avaa sitä kenties eitotutusta näkökulmasta. Toisaalta instance confirmation on yleisesti hyväksytty evidenssinhankintakeino. Käytetty päätelmä ei riko logiikan sääntöjä vastaan. Joten voin aivan hyvin pitää itseäni ahkerana ornitologina!

2 kommenttia:

jokutyyppi19 kirjoitti...

No, entä ne sinun paistetut höyhenettömät (näin ainakin toivon) fasaanisi? Vai onko fasaani kuoltuaan jokin muu kuin fasaani?

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Tervetuloa kerhoon mr. Diogenes! Kaipasimmekin tänne ihmistä joka tulee tuomaan rotia. Että kun teemme ihmisen määritelmän "kaksijalkainen ja karvaton" hän tulee ja paiskaa eteemme kynityn kanan. Jonka jälkeen lisäämme määritelmään sanan "litteäkyntinen". Tässä tapauksessa "höyheninen tai höyhenistä kynitty".

Tämä teksti kuitenkin tehtiin lähinnä sitä kautta että demonstroidaan klassikkoa. Loogikko Hempelin "Raven paradoxia". Siinä ammutaan vähemmän haulikolla. Mutta ongelma menee muutoin samalla tavalla. Ja sen esiintuoma ongelma esimerkiksi "miten tutkimusohjelmaan kuuluvaksi tutkimukseksi lasketaan" -henkisissä ongelmissa on riemukas. Etenkin jos tutkimukseen vaaditaan rahoitusta.

Jostain syystä minun thaihierontaempiriani ei ole saanut suosiota rahoittajien - mutta on saanut suosiota tutkimushenkisien toimen miehien - parissa.