Keskustelin lyhyen ajan mittaan kolmen eteläsuomalaisen nuoren ateistin kanssa. Koostan tähän mistä tämä "totaalisen riittämätön otoskoko" oli suunnilleen samaa mieltä.
He eivät ehdottomasti kuulu vapaa-ajattelijoihin. Syynä on vastenmielisyys kommunistista ateismia kohtaan. Ja siihen voi törmätä vapaa-ajattelijoissa. He eivät halua olla tekemisissä sellaisten kanssa. He eivät myöskään pitäneet uusateisteista.
Etenkin Dawkins koettiin vastenmielisenä. Pienellä tenttaamisella heidät saatiin jopa ihmettelemään sitä, että miksi. Hitchensillä kun on ollut äksympi tyyli, häijymmät mielipiteet, tiukempia asenteita ja esiintyminenkin oli kuin äksyn juopon. Dawkinsilla ei ollut paljoa kovin dramaattisia tai poikkeavia mielipiteitä ja hän on sisällöiltään Hitchensiä kohteliaampi. Silti Dawkinsia pidetään helposti militantin ateismin keulakuvana, ei Hitchensiä.
On toki ymmärrettävää jos oikeistokristityt eivät ota Hitchensiä esiin. Hän kun oli monissa asioissa nimenomaan samaa mieltä heidän kanssaan. Mutta kun nuori liberaali ateisti ottaa saman kannan, syynä on jokin muu. Kenties syynä on se, että Dawkins on sisäoppilaitoksessa kasvanut. Hänen esiintymisensä on snobia. Hän on besserwisseri. Nämä ovat etäännyttäviä ominaisuuksia.
Joka tapauksessa näitä ateisteja ei varmasti nähdä uusateistien toiminnassa mukana. Heitä kuitenkin jossain määrin leimataan tämän liikkeen mukaan. Toisin sanoen uusateismin tietyt puolet voivat olla jopa haitaksi. Heidät vähintään identifioidaan johonkin mihin he eivät halua identifioitua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti