Aidon Avioliiton kohdalla on puhuttu paljon siitä, miten se (muka) sopii ateisteillekin. Perustelut tähän ovat olleet hyvin "ilmavia". Kerrotaan esimerkiksi anonyymistä ateistista joka äänestää KristillisDemokraatteja.
Tämänlaisiin on aina syytä suhtautua epäillen. Kun esimerkiksi kun Pauli Ojala on minulle henkilökohtaisesti mailitellut "homoystävistään", tarinoiden takaa paljastui eheytymishoitojen puolesta luennoiva aktiivikristitty. Asian raaputtelu toki vaati hieman vaivaa koska tietenkin tätäkin kohdeltiin lähtökohtaisesti anonyyminä, Ojala kertoi vain että oli ollut "mieshuorana". Mikä sitten piirteenä viittasi varsin tunnettuun evankelista-eheyttäjään. Nimen mainitsematta jättäminen on aina oire. Oire siitä että takana on "jotain muuta".
Tällä hetkellä on kuitenkin melkoisen selvää että "mysteeriateisti" on todellinen henkilö. Eli Marko "Nuuskamuikkunen" Hamilo. (Kun Syksy saapuu ja niin edes päin.) Hamilo on lähestynyt asiaa avoimesti Aidon Avioliiton puolustajana.
Olen itse asiassa hänen kanssaan yllättävän suuresti samoilla linjoilla. Hamilo korostaa että avioliittolainmuutos ei tee merkittäviä muutoksia. Adoptio on enemmän periaatteellinen kuin käytännöllinen. (Homoperheisiin adoptoituja tuskin montaa kappaletta vuodessa.) Hamilo puhuu lainmuutoksesta symbolisena taisteluna jossa on kyse enemmänkin maailmankuvien statuksen näyttämisestä. Hamilolla on myös pirteä tapa nähdä avioliitto jonain joka on vahvasti velvoite. Yhteiskunta haluaa että heteroperheet ovat yksiavioisia ja pysyviä. Homojen kohdalla taas hedonismi ei haittaa. Hamilo tunnustaa kuitenkin myös sen että käytännössä jo nykyään avioliitto on dekonstruoitu, kun esimerkiksi vieraissakäyminen ei ole rikos ja avioeron kohdalla avoliiton ja avioliiton väliset erot eivät ole suuria.
Itse toki olen sitä mieltä että "hyviä argumentteja" asian puolessa Hamilolla on enemmän sen puolelle että miksi asiasta välittämiselle ei pitäisi olla väliä. Joku voisi jopa sanoa että kun homot arvostavat avioliittoa niin tämä saattaa tuoda symbolista lisäarvoa avioliitolle noin yleensä. Kun avioliitosta on muutoin etäännytty niin kenties se että avioliitto nähdään taistelun arvoisena asiana nostaa sen arvostusta. Näin ollen homot eivät kenties hyödyttäisi sellaisenaan, mutta heterotkin voisivat sitten heidän arvostuksensa kautta olla monogaamisempia. Ei kai siitä ole haittaakaan jos yhteiskunta kannustaa homojakin olemaan ei-hedonistisia?
Lisäksi toki pidän Hamilon lähestymistä ongelmallisena siinä mielessä että hän toisaalta puhuu siitä miten sananvapautta ja uskonnonvapautta pitää kunnioittaa ja sateenkaaripuolen asian ajaminen on tämän oikeuden riskeeraamista. (Syrjitään sillä että syytetään syrjijiksi. Kuten hän ei tässä yhtään vihjaa että vastapuoli on syrjivää...) Toisaalta hän kuitenkin aivan avoimesti selittää että on kauheaa että lain läpimenon jälkeen puututaan ihan uusiin asioihin. Kun edellisen lainmuutoksen kohdalla oli katsottu että avioliittoon ei kosketa, hän pitää nykyisiä yrityksiä petoksena. Vaikka de facto parisuhdelaki ei koskenut avioliittoon. Koska jos se koskisi niin sitten tätä nykyistä arvokeskustelua ei tarvitsisi käydä koska avioliittoon olisi jo puututtu. Hamilo siis haluaa kieltää ja rajoittaa näitä siirtymisiä. Ihan kuin demokraattisessa päätöksenteossa pitäisi lyödä lukkoon sellaisia asioita kuin mitä lakiehdotuksia kansalaiset saavat haluta myöhemmin. (Parisuhdelain aikaan minä en esimerkiksi ole ottanut kantaa yhtään mihinkään. Hamilo on kenties sen verran setämies että hän unohtaa että nuorempiakin on.)
Slippery slopea on toki tietysti vedetty aikanaan sillä että parisuhdelakia ei saisi käsitellä koska homot pääsevät avioliittoon. Ihan kuin parisuhdelaki olisi huono siksi että myöhemmin voi nousta joku ihan toinen keskustelu. Nykyään parisuhdelakia kuitenkin pidetään niin hyvänä myös näiden Aidosti Avioliittolaisten puolella. Kenties siksi että kalteva pinta, jopa silloin kun seuraukset ovat ennustetunlaiset, eivät tosiasiassa kosketa sitä itse keskustelussaolevaa lainmuutosta lainkaan..
Silti Hamilo on kenties ensimmäinen Aidon Avioliiton parissa annettu vähänkään syvempää filosofista ja tieteellistä analyysiä kestävän lausunnon antajana. On hyvä että tuohonkin liikkeeseen saadaan edes jotain järkeä. Tähän asti meno on ollutkin varsin idioottimaista ja huonosti perusteltua. Sellaista jossa on haissut se henki että on pitänyt piilottaa liikkeen vahvoja uskonnollisia taustoja, epärehellisesti. Hamilo korjaa tietysti yksin tein tätäkin ongelmaa hyvin suuresti. Olisikin ollut miellyttävää jos hän olisi ollut mukana jo aivan aluksi, Heurekassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti