lauantai 29. marraskuuta 2014

Kun kaikessa on kysymys odotetetuista seurauksista...


Avioliittolain muutos aikaansai eroputken kirkosta. Tällä kertaa eroajat olivat pääasiassa näitä ... klassisemman ... mielipiteistön kannattajia. Etenkin arkkipiispa Mäkisen lausunnot ovat olleet innokkeena. Eroaminen on jossain määrin omituista koska Kari Mäkinen ei edusta kirkon virallista kantaa - itse asiassa kirkon virallinen kanta lakiin oli se että sitä ei pidä muuttaa. Eroaminen on jossain määrin omituista koska päätös ei koskenut sitä mitä kirkko tekee vihkimisensä kanssa. Mutta asia on ymmärrettävä koska luonnollisesti lain muutos, voimaan tullessaan, vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Ja Mäkinen on sekä kirkon jäsen, että sen palkkalistoilla. Että edustaa suurempaa kirkossa vielä olevien ryhmittymää. Eroaminen on näin ollen perusteltua siinä missä muutoinkin. Pelkona ja lähdön syynä on selvästi ollut se että nyt kirkosta on tulossa homokirkko.

Näin reaktioita katsellessa ei oikestaan voi sanoa muuta kuin että näyttää siltä että oikeasti sukupuolineutraalia avioliittoa/tasa-arvoista avioliittoa ei oikeasti vastusteta. Sen sijaan vastustetaan sen kuviteltuja seurauksia. Paranoidia puolta edustaa ilmeisen suosittu Anne Lindellin kirjoitus jonka pääviesti on "Tämän lainmuutoksen hyväksyminen aloittaa vainojen ajan. Mikään ei ole sen jälkeen enää Suomessa entisensä." Samoin Sami Sami Sundström Suomen Turusta tiedottaa että kenties Jumala vainoaa kansakuntaamme niin että homorummuttajien ei tarvitse vaivautua "nyt avioliittolain mentyä läpi on siniristilipun periaatteita häväisty. Jumalan siunaava käsi ei ole välttämättä enää koko kansan päällä". Teksti käsittelee pääosin Venäjää, mutta kun tekstiä analysoi on vaikeaa sanoa ketkä edustavat tätä Venäjää. Liberaaleista puhutaan usein ja sitten toisaalta kerrotaan että "Nyt sota ei ole itärajalla. Sota on totaalista ja kattaa koko maan. Emme ehdi saada edes kutsua varuskuntaan kun vihollinen on jo täällä." mutta toiminta on kuitenkin luonteeltaan selvää. "Jokainen osaa käyttää vesuria tai Toyotan tunkkia muuhunkin kuin alkuperäseen käyttöön. Koska lait ovat nykyään väkivallan tekijän puolella, eikä uhrin puolella katson tarpeelliseksi käyttää hoksottimia. Aina poliisi ei ehdi paikalle ajoissa vaan heidän tullessaan tilanne on jo ohi. Haluatko sairaalaan hakattuna, tapettuna vaiko vankilaan puolustauduttuasi. Se on sinun päätös. Niin meitin nykylait toimii. Ihmiseltä on tässä yltiöliberaalissa humanistisessa yhteiskunnassa viety oikeus toimia itse." Toivon vain että en saa päähäni tunkista koska joku on ahdistunut kun on uskonut tämänlaisen uhkan luomisen.

Hieman vähemmän kiinnostavaa on tietenkin se astetta vähemmän paranoidi puoli jota esitetään eri paikoissa. "Takkiraudassa" lauotaan että "Homoavioliittolaki meni sitten läpi. Jäämme odottelemaan, milloin lakia vaaditaan muutettavaksi niin, että moniavioisuus, sukurutsa ja lapsiavioliitot hyväksytään. Voitte nimittäin olla satavarmoja siitä, että ei se tähän tule jäämään." "Unilaakson Turinoissa" kerrotaan että "Moniavioisuus tulee todennäköisesti olemaan yksi suvaitsevaiston seuraavista pyhistä lehmistä. Mikäli rappeutuminen jatkuu entiseen malliin, tullaan moniavioisuus hyväksymään parinkymmenen vuoden kuluessa. Avioliitto redusoituu yksilöiden väliseksi sopimukseksi, pieneksi yhtiöksi, jossa voi vapaasti päättää osakkaiden lukumäärän."

Ennen kuin mieleni tekee sanoa että "koirien enemmistö ei halua naimisiin Oinosen kanssa" korostan tässä enemmän sitä että näissä kaikissa on erikoinen "slippery slope" -rakenne. Slippery slopeja tulee taas usein käsitellä erikoisesti ; Ne eivät ole deduktioita. Kyseessä ei ole argumentti jossa johtopäätös seuraisi premisseistä. Sen sijaan ne ovat tulevaisuutta koskevia induktioita. Joiden taustalle oletetaan jonkinlainen toimintamekaniikka. Kysymyksessä on tulevaisuuden ennustaminen.

En tässä halua sanoa että moniavioisuusennustelu olisi yhtä sekapäistä kuin vainokortin paranoidi heiluttelu. En vihjaa että tässä paranoijassa ja liioittelussa olisi jokin yleinen ongelma joka koskisi arvokonservatiiveja. Että kaikki tämänhenkiset kannat ovat typerysten perseestä vedettyjä heittoja. Jotain jossa kaikki ovat idiootteja. Tai. Oikeastaan olen sanomassa täsmälleen tätä. Mutta vain tavallaan. Ja se tapa on hyvin omituinen. Joten hyvät arvokonservatiivit, älkää loukkaantuko vielä. (Loukkaantukaa vasta lopuksi. Tai älkää, ei se minun asiani ole.)

Seurauksia, seurauksia.

Homoavioliittoja ei selvästi kovin yleisesti vastusteta siksi että homoseksuaalisuus ja heidän avioliittonsa itsekseen olisi ongelma. Kaikki tietävät että homot ovat harjoittaneet seksiä esiaviollisestikin. Moni tietää että laki ei murra mitään sellaista arvoa tai instituutiota mikä ei olisi jo murtunut.
1: Osa toki pelkää avioinstituutin romahtamista kun käsitys avioliitosta on romuttunut. (Joka on myös seurauksia koskeva pelko.) Itse voisin sanoa että päinvastoin ; Tämän näkemyksen suosio sanoo sen että tämä avioliittokuva on jo muuttunut. Joten tämä avioliittolain torppaaminen ihmisten yleisten käsitysten suojelemiseksi on vähän kuin yrittäisi parantaa paiseruttoa hyvällä meikillä joka piilottaa iho-oireet. Syyt ja seuraukset menevät sekaisin.

Nähdään pikemminkin että se on mitätön, marginaalin marginaalia koskeva mitätön asia jolla on itseään suurempia seurauksia. "Emme tiedä miten BKT:lle tapahtuu" -tyylistä henkeä. Usein slippery slopeissa on aika kovaa ad hominemin sävyä. Ja tämä ei koske tätä aihetta vaan kaikkea. Minunkin on helppoa uskoa että kreationismin saaminen kouluopetukseen jyrkentäisi kivitysmentaliteettia. Se kertoo ehdottomasti jotain minun peloistani ja asennevammoistani. Mutta toisaalta se kertoo kenties myös jotain aitoa kaikesta fundamentalismista, myös kristillisestä.

Itse näen että lainmuutos tulee todellakin avaamaan uusia suuntia arvokeskusteluun. Esimerkikiksi minulle on sanottu kirkon suunnalta että homojen vihkiminen ei ole edes mahdollinen keskustelunaihe niin kauan kuin valtio on säätänyt avioliiton tietyllä tavalla. Kirkolla kun ei ole valtaa nousta lain yli. (Mikä on varsin hyvä asia.) Eri asia sitten on, tuleeko tämä muutos myös tapahtumaan. Kenties tulee kenties ei. Ja tämä kohta on se johon pitää sitten panostaa. Ei samaa sukupuolta olevien avioliittoa voi vastustaa siksi että se mahdollistaa jotain muuta. Jos jokin asia on ikävä, pitää panostaa tähän ikävään asiaan. Ei kaikkea tarvitse kieltää vain siksi että se avaa ovia johonkin muuhun. Ei Suomeen esimerkiksi tarvita kieltolakia vain siksi että alkoholin läsnäolo alkoissa tai olut ruokakaupassa voi ajaa alkoholismiin tai liian litkivään alkoholinkulutukseen yhteiskunnan tasolla. On kenties syytä ennaltaehkäistä ongelmia sen sijaan että vedetään paniikkinarusta ja estetään ns. ihmisten eläminen.
1: Jos ei muuten niin sen vuoksi että tämänlainen estely voi pahentaa asioita. Hamilo on tulevassa kirjassaan ehdottelemassa että konservatiivien suosio olisi johtunut siitä että liberaalien tapa käyttäytyä on ollut sensuroiva ja tuomitseva. Tämä on mahdollista ja voi iskeä vastaan ikävällä tavalla. Kenties homojen avioliiton vastustaminen lisäisi pökköä kun tukea pitäisi hakea kaikenmaailman pedofiileilta jotka "rapsuttavat selkää kunhan rapsutetaan sitten takaisin".

Keskustelua, keskustelua.

Minä edustan sitä kummallista ihmisryhmää jonka mielestä demokraattisessa älykkäässä yhteiskunnassa voidaan keskustella tabuaiheista. Olipa kyse sitten maahanmuutosta, siitä sallitaanko lakiin shariakivitys, pitääkö homot päästää naimisiin tai pitääkö lapset päästää naimisiin vihaisten lintujen kanssa. Se, että keskustelua käydään ja asioita lobataan on yksilötasolla varsin ärsyttävää mutta yhteiskunnan kannalta positiivista.

Siksi minusta on ihmeellistä että moni pitää uhkana "moniavioisuudesta keskustelun". Itse näen toki uhkana lähinnä sen että moniavioisuus menisi läpi. En pidä sitä relevanttina tai reaalisena. Jos huomenna avattaisiin avioliitto-oikeutta moniavoisesti se tuskin keräisi nimiä ja saisi lakia läpi. Esimerkiksi itse annan ääneni mielelläni homoseksuaaleille mutta en pedofiileille tai eläimiin sekaantujille. Itse asiassa edes nekrofiileille jotka kieltämättä tekevät jonkinlaisen "victimless crimen" kun heidän seksuaalisuutensa kohde ei kärsi.
1: Tosin tajuttoman paneminen on muuten tietääkseni raiskaus sekin.. Voiko polkupyörän siis raiskata? Minusta ei. Sillä cloppingkin on masturbointia, ei jotain jossa voi mennä naimisiin piirroshevosen kanssa.

Avioliitto kun liittyy minun mielessäni muutamaan teemaan (a) seksuaaliseen kypsyyteen (b) siihen että kyseessä on kahden juridisesti täysivaltaisen ihmisen välinen sopimuskysymys joka koskee laajalti omaisuuden jakoa ja vastuutehtäviä (c) jossa on kaksi tietoista osapuolta jotka osaavat sanoa mielipiteensä, koska kyseessä on sopimus sen on täytettävä yleiset sopimisen ehdot, kuten sen että sopimuksessa on kaksi juridisesti päätäntävaltaista osapuolta.

Moni sanoo että "samoilla argumenteilla" voitaisiin puolustaa homoutta ja kaikkia muita marginaalisen seksuaalisuuden suuntauksia. Osittain he ovat oikeassa ~  Karkeasti sanoen perversio on sellainen seksuaalisen ilmaisun muoto jolla ei ole riittävän laajaa ja hyvin rahoitettua tukiryhmää. On selvää että demokratiassa enemmistö päättää joten tosiasiassa massojen mielipide määrää mikä on juridisesti pätevä perversio ja mikä pahaa perversiota. (Toivottavasti minun omat heteroseksuaaliset perversioni pysyvät laillisina jatkossakin. Väistämätöntä tämä ei kuitenkaan ole. Jos siis kyse on aidosta demokratiasta.) Ja yleiseen mielipiteeseen voidaan aina vaikuttaa. Irrationaalinen ja väärä asia voi tulla hyvin suosituksi. (Katsokaa nyt vaikka uskontojen suosiota. Jos pidät omasta uskonnostasi, valitse jokin toinen suosittu uskonto. Et kai sinä niitä kaikkia kannata?)

Mielestäni omaa lähtökohtaani nämä syytökset eivät edes raapaise. Heillä on jokin yhden kahden kriteeriattribuutin dikotominen heitto joka yleistetään kaikkeen. Tämänlainen on tietysti yksinkertaista mutta ei kovin osuvaa. Paitsi jos analysoitava kohde on idiootti.
1: Mikä tosin tekee siitä aivan validin lähestymistavan, anteeksi nyt vain. Keskiverto ihmisistä ovat keskivertoa tyhmempiä. Ja tätä lukemaa hokevat eivät todella ymmärrä miten tyhmiä keskiverrot ihmiset ovat. Oma puolisoni ylittää Mensaneron rajat ja vaikka en pidä itseäni tyhmänä ihmisenä niin hän joutuu aika usein elämään sen kanssa miten vähin valoin minä oikeasti kuljen elämäni läpi. Toisaalta minä en jaksaisi elämää itseäni tyhmemmän kanssa. Puolisollani on hieno kärsivällisyys tässä kohden.

Jotta pedofilia olisi mahdollinen pitäisi lapsesta tehdä juridisesti täysivaltaisia. Jotta zoofilia tai nekrofilia onnistuisi pitäisi saada ruumis tai lammas sanomaan "kyllä". Näkemykseni ainut ongelma on nähdäkseni siinä että juridinen henkilö voi olla myös instituutti joten kenties joku voisi mennä naimisiin kirkon kanssa. Kunhan ensin varmistettaisiin että tämä kirkko on läpikäynyt puberteetin. Mutta ei ole sairastunut dementiaan.

Itse olen moniavoisuutta vastaan, ehdottomasti. Syynä tähän on oikeastaan vain yhteiskuntarauha. Perheinstituution erinomaisuudelle on tässä kyynisessä mallissa melko vähän tilaa. Ajan takaa yhteiskuntarauhaa joka perustuu siihen tosiasiaan että seksin kenties tärkein funktio on huvitus. Yhden lapsen politiikka kiinassa on johtanut ongelmiin kun avioon päsemättömiä miehiä on paljon. Mistä seuraa ongelmia yhteiskuntarauhallle. Eivätkä nämä miehet itke ja kapinoi sitä että heillä ei ole lapsia. He itkevät sitä että he eivät saa orgasmeja ja muuta parisuhdeläheisyyttä. Moniavioisuudella on riskinä tuottaa keskittymiä joissa osalla miehistä on monta naista ja osalla ei yhtään. Kiinan ongelmien suuntaan voi siis päästä toisenlaistakin kautta.

Yritän tällä sanoa lähinnä sitä että on miltei ilmiselvää että arvokeskustleua käydään jostain. Ja kun se ei ole homoseksuaalien asia, näkyvyyttä saa jokin toinen asia. Se, että uusia keskustelunaiheita ja moraalisia pohdintoja eri aiheista ilmestyy ei ole ongelma. Jos lakialoite avaa uusia keskustelunaiheita, niin se on aivan sama kuin selittäisi että lakialoite täytyy torpata koska se parantaa sananvapauden toteutumista ja lisää eri aiheista keskustelua. Tämänlaista on vaikeaa ottaa vakavasti. Itse asiassa voidaan sanoa että demokraattisessa maailmassa tilanne onkin se, että jos enemmistö ei kannata vaikka moniavioisuutta, niin ei tässä mitään ongelmaa ole koska ei kukaan ota tätä keskustelussa ehdotettua päätöksentekoon ja oikeuksienantoon asti. Ja jos kannattaa niin sitten se ei ole ihmisille ongelma ja ihmetyttää että mihin tässä vedotaan in first place, kun tämänlainen pelottelu ja varoittelu toimii jos ja vain jos enemmistö näkee asian pelottavana ja uhkaavana.

Tarinoita, tarinoita.


Kaiken kaikkiaan minusta on hyvä että asioista keskustellaan. Mutta kantani tähän homoseksuaalien avioliittoon ei tarkoita että minun tulisi nyt olla ajamassa jotain moniavioisuutta tai pedofiliaa tai avioitumista koirien kanssa. Minusta kirkkokin saa sisäisesti syrjiä keskenään ketä haluavat. (Kunhan eivät vaadi minulta rahaa tämän instituution pyörittämiseen verotuksen kautta tai muutoin. Tai penää sen perään että miksi en ole maksava jäsen heidän instituutiossaan.) Toki ymmärrän että näistä asioista tullaan keskustelemaan enemmän. Mutta minusta vain hoopo pelkää keskustelua. Viisas ihminen välittää lopputuloksista. ; Tyhmä ihminen tarttuu pedofilian pahuuteen ja yrittää siksi kieltää NAMBLAn jäseniltä mielipiteen ilmaisun. Viisas ihminen välittää lähinnä siitä että nämä lobbaajat eivät saa tahtoaan läpi.

Tässä mielessä slippery slope -asenne tietenkin kuvastaa pyrkimystä viisauteen. Mutta ei se kuitenkaan kovin viisasta ole. Olen hieman huvittunut siitä miten näiden ihmisten ennusteluissa pyörii sellaisia mittakaavoja kuin 10 vuotta ja 20 vuotta. He ennustavat yhteiskunnallisia asioita hyvinkin eksaktisti tulevaisuuteen. Itse en usko että minulla tai oikein kenelläkään muullakaan on oikeasti kykyä ennustaa tarkasti tapahtumia. Pörssikurssien romahdukset näyttivät taloustieteilijöiden kyvyt ennustaa yhteiskunnan nousuja ja tuhoja. Tai oikeastaan sen että näitä kykyjä ei ollut, koska taantuma on ollut syineen "ilmiselvä" vasta jälkikäteen. Nassim Taleb onkin kirjoissaan ollut syystä huvittunut siitä miten ihmiset eivät ymmärrä, mutta luovat jälkikäteen tarinoita joilla jo tapahtuneet asiat nivotaan yhteen. Ainut ongelma näyttääkin olevan siinä että nämä tarinat eivät sitten laajennu tulevaisuutta kohti. Eli niin että näillä tarinoilla voitaisiin ennustaa laadukkaasti tulevaa. Joka kertoo että tarinat ovat nimenomaan sitä. Tarinoita. Ihminen puhuu odotetuista seurauksista, kun todellisuudessa seuraukset ovat usein nimenomaan odottamattomia. Tulevaisuuden dystopioissa onkin erikoista ihmiseen luottamista. Että ihmisillä on kyky olla älykkäitä ja nerokkaita. Että tulevaisuus tiedetään ja seuraukset ovat järkevän ihmisen ulottuvilla ja ilmiselviä.
1: Tosin ilmeisesti vain sellaisella tasolla jossa tämä erityinen nerokkuus koskee tätä ennustelijaa itseään. Mikä on tietenkin huvittavaa sillä Lake Wobegon -efektin vuoksi 80% ihmisistä pitää itseään keskivertoa älykkäämpinä. Ja Dunning-Kruger -efektin vuoksi osa keskivertoa viisaammista pitää itseään keskivertoa tyhmempänä kun taas kaikista tyhmimmät ovat itsestään varmimpia. ; Toki myös hyvin älykkäät voivat tiedostaa tilansa. Ennusteet ovat ehdotelmia ja ennustelmia. Niitä on hyvä kehitellä ja jopa jakaa. Niiden liian vakavasti ottaminen on sitten se virhe mitä kannattaa välttää. Itsekin olen jopa tässä blogauksessa ehdotellut asioita. Keskustelun, en dogman, vuoksi.

Perimmiltään näitä tarinoita tarvitaan koska valot ovat himmeät, eikä tätä haluta tunnustaa itselle. Ihminen haluaa tavoitella viisautta vaikka on sikatyhmä. Tätä prosessia kutsutaan elämäksi. Elämään taas ei kutsuta, siihen työnnetään tai heitetään. Onneksi lopulta kaikille toivotetaan tervemenoa. Pahimpia uhkaillaan uskonnollisilla konsepteilla kauppiastyyliin, että "tervetuloa uudestaan". ; Mutta ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen että maailma on ensikertalaisten käsissä. Lopputuloksen laatua tarkastellessa ei voi sanoa kuin että oikein muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.

1 kommentti:

Korppi on oikeus kirjoitti...

Jotta zoofilia tai nekrofilia onnistuisi pitäisi saada ruumis tai lammas sanomaan "kyllä".

Lampaista en tiedä, mutta eikö ruumiisna voisi testamentata eroottiseen käyttöön?

Se muuten, että kannattaa homoliittoja ei tietenkään tarkoita, että pitäisi kannattaa moniavioisuutta tms. Mutta se riippuu siitä, mihin perustaa argumenttinsa. Jos perustaa silkkaan logiikkaan olisi moniavioisuus ja samaa sukupuolta olevien insesti hyväksyttävä samoilla periaatteilla kuin homojenkin avioliitto hyväksytään. Jos sen sijaan perustaa argumenttinsa arvoille eli mielivallalle, kysessä on ratkaisematon kiista. Avioliitto on minulle miehen ja naisen välinen asia piste. Jollekulle toiselle se on kaikkien täysi-ikäisten ja samaa sukupuolta olevien ei-sukulaisten oikeus. He saavat olla sitä mieltä, mutta arvokysymyksenä heillä ei ole sen taaksen kummempia argumentteja kuin minullakaan. Paitsi, että itse luotan traditioiden viisauteen nykyajan kotkotuksien sijaan.

Kirjoitin aiheeseen liittyen tänään.