sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Veriurista - ja siitä miten kolme terää on yksi terä

Jos katsotaan erilaisten kaksiteräisten miekkojen rakennetta, on tavallista että terän läpileikkaus on nelikulmio (diamond cross-section). Toki äärimmäisen littana nelikulmio. Tällöin terä on molemmista päistä terävä ja paksunee kohti terän keskikohtaa. Joskus näihin aseisiin on kuitenkin lisätty veriura (fuller), jolloin läpileikkaus ei enää olekaan neliömäinen. Tätä kutsutaan veriuraksi, ilmeisesti sen vuoksi että hyvin levinnyt ja globaali uskomus kertoo että tämä ura olisi terässä sen vuoksi että veri virtaisi sen kautta hyvin haavasta. Tämä ei kuitenkaan ole se oikea ja tosiasiallinen syy sille miksi näitä uria on rakennettu.

Helpoiten ymmärrettävä seikka on siinä, että veriuran kohdalla miekasta poistetaan terästä. Se keventää miekkaa ja vaikuttaa miekan tasapainopisteeseen ja muuhun vastaavaan. Hieman vaikeampaa on sen sijaan ymmärtää että veriura on itse asiassa myös rakennetta tukeva innovaatio. Tämä perustuu epäintuitiiviseen fysiikkaan. Perusperiaate on toki sen tyylinen että sitä on helppoa kokeilla kotonakin. Jos otat ohuen siivun pahvia, pidät sitä suorassa ja asetat sen reunan seinää vasten, pahvi taipuu melko pienellä voimalla. Jos taivutat tästä samasta pahvista U:n muotoisen, se taipuu paljon vaikeammin - kunhan vain se U:n muotoinen kaari on seinää vasten. Pyöreä vesapaperirullan jämäkartonki jonka O painetaan seinää vasten on sitten hyvin nasakka vaikka sekään ei ole mitään oleellisen kestävää pahvia. Sitä saa rutata kämmenselällä seinää vasten melko lujaa ennen kuin rakenne murtuu.

Onkin hieman yllättävää että veriura estää lappeensuuntaista taipumista. Se tekee aseesta jämäkämmän pistoille. Tätä tarkoitusta varten miekkoihin on käytetty myös sellaista muotoilua jossa ei olekaan tehty veriuraa, vaan aseen terää on hiottu siten että keskikohta on korkealla ja terät yhtä kaukana kuin muutoinkin. teräosat vain kaartuvat miekan keskustaa kohden. Näin syntyy terävänä alkavat ja ekspontenttikäyrää muistuttaen kaarevasti keskikohtaa lähenevän mallinen teräprofiili (hollow ground cross section).

Asiaa ei kuitenkaan ole jätetty tähän. Jos otetaan smallsword ja estoc -tyylisiä miekkoja, voidaan huomata että niissä on kolmikulmainen terä. Terät näissä miekoissa ovat hyvin usein kolmioita joiden kaikki kolme tasoa on kaareutettu (triangular hollow ground). Smallsword on kohtuullisen pieni yhden käden ase kun taas estoc on todella massiivisen pitkä piikki. Tätä ratkaisua on käytetty koska molempien aseiden viilto-ominaisuuksista ei ole oikeastaan juurikaan välitetty. Tämänlainen teräratkaisu ei johda hyvään leikkaavaan terään. Mutta se tarjoaa hyvän eston terän taipumiselle. Jos halutaan pistää vastustajaa, on hyvä muistaa että taipuisa pisto ei ole kovin haluttava. Tavoitteena on saada terä uppoamaan vastustajaan ja jos kärki taipuilee, se voi helposti vääntyä pois vahingoittamasta. On järkevää hakea painoonsa ja pituuteensa nähden mahdollisimman napakkaa ja taipumatonta terää nimenomaan pistoaseisiin. Tällöin ase ei kuitenkaan enää oikein mitenkään ole viiltoase.

Ei kommentteja: