Itsenäisyyspäivänä silmäänsä siruja saanut mies on herättänyt paljon keskustelua. Nyt on varmistunut, että sirut ovat nimenomaan poliisin mellakka-aseesta.
Tämän tapauksen kohdalla on noussut paljon esille se, että ammuttu olisi heitellyt kiviä tai vastaavia. Näistä ei ole tullut syytteitä. Tämä on hyvin oleellinen kysymys siltä kannalta, että objektiiviset tosiasiat viittaavat poliisin tekoon. Mutta syytöksiin ei ole tullut evidenssiä. Ja oikeusvaltioissa ajatellaan että ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan. Tämän on korvannut "tiedän mitä paikalla OIKEASTI on tapahtunut vaikka en olekaan edes silminnäkijä." Tätä jotkut ovat kutsuneet jopa "objektiivisuudeksi". Joka käytännössä tarkoittaa sitä, että luotetaan poliiseihin eikä huliganisteihin.
Itse näen että tämä on enemmän ad hominem -argumentaatiota ja suhdetta auktoriteetteihin kuin objektiivisuutta. (Mutta ehkä vain Olli Matilainen tietää. Hän on tämän suvakkikriittisen munkokemus -objektiivisuuden suurmestari.) Ihan siksi että itse luotan tilastollisesti enemmän poliisiin kuin huligaaneihin. Ja luottoni maamme virkavaltaan on melko kova. Mutta silti ymmärrän että poliisi yksilönä ja jokainen näistä teoista ei ole sama kuin tämä keskiarvo. Ei voida vetää yleisestä (general) induktiosta päätelmää joka koskee jokaista yksittäistä (particular) tekijää ja tapausta. Ja tässä tapauksessa todisteet viittaavat siihen että toisen puolen syytökset ovat perusteltuja ja toiset perusteettomia. Ja tämä nyt vaan on päinvastoin kuin laajemmasta voisi kenties arvata. Ja objektiivisuus tarkoittaa sitä että evidenssi on vahvempi kuin tilastollisesti paljastuva keskiarvo.
Tässä yhteydessä eteen on tullut myös lausuntoja joiden mukaan monet ihmiset toivovatkin poliisilta voimankäyttöä. He toivoisivat sitä jopa enemmän.
Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Koska oikeusvaltioiden periaatteisiin ei ole kuulunut se, että poliisien voimankäyttö olisi rangaistus. Itse asiassa ideaalina on se, että poliisi käyttää mahdollisimman vähän kaikkea voimaa. Se saa rinnastua enemmänkin itsepuolustukseen. Oikeat rangaistukset jaettaisiin oikeusistunnoissa. Ja tuomiotkaan eivät sivistysmaissa yleensä ole ruumiillisia rangaistuksia. Eli rangaistukset ovat sakkoja ja vankeutta eivätkä esimerkiksi ruoskintaa tai edes julkisia häpeärangaistuksia joissa tullaan kahlituiksi ja tomaateilla heitellyiksi. Fyysisiä rangaistuksia, kuten varkaiden käsien katkominen, eivät kuulu sivistysvatioiden "maan tapaan". Ja Suomi on tällainen maa.
Toisin sanoen ne jotka toivovat että poliisit käyttäisivät enemmän väkivaltaa eivät joko (1) elä "maassamme maan tavalla" vaan heijastavat asenteita jotka ovat enemmänkin maahantuontitavaraa sellaisesta eetoksesta josta esimerkiksi ISIS tunnetaan tai sitten (2) he sanovat että poliisi ei suorittanut tehtäväänsä, eli ei esimerkiksi hallinnut mellakoitsijoita ja saanut heitä talteen.
Itse näkisin että objektiivisesti vain toinen näistä vaihtoehdoista on mahdollinen jos nämä poliisin voimankäytöstä intoutuvat ottavat objektiiviset tosiasiat objektiivisina. Mutta kun muistaa minkälainen suhde näillä ihmisillä on "objektiivisuuteen" voi laskea asioita hieman uudella tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti