Sosiaalinen media on tuonut uuden ilmiön. Sitä kutsutaan seenzoneksi. Se johtuu siitä että monissa yksityisviestittelypuolissa kuvataan tilanteita eri tavalla. Kun lähetät viestin, näet kolme pistettä tai "typing" sanan tai jotain jos toinen on kirjoittamassa siihen. Lisäksi näet itse vastaamisen.
Sen lisäksi se että viesti on luettu eli nähty luo uuden leiman. Viestin jälkeen tulee leima "seen". Joskus näihin ei tule vastauksia. Se omituinen tunne mitä saa kun viesti on nähty mutta siihen ei reagoida on omituinen. Ja sitä kutsutaan seenzoneksi.
Sosiaalisen median luonteen vuoksi se rinnastuu helposti kiusalliseen hiljaisuuteen johon törmätään nimenomaan puhutussa keskusteluissa. Viestintä onkin monin paikoin etääntynyt kirjeestä. Vietittely on yhä tekstimuotoista mutta se on lähentynyt puhetta.
Kuitenkin moni käyttää sosiaalista mediaa tavalla jossa kirjevertaus on hyvä muistaa. Joku voi kommentoida parin päivän viiveelläkin. Tässä mielessä ongelmana onkin kenties se, että vastaajalle viestintä vertautuu enemmän kirjeeseen kuin puheeseen. Ja viestiin vastausta odottavalle se vertautuu puheeseen. Ja hiljaisuus näissä konteksteissa tulkitaan hyvin eri tavalla.
Jossain mielessä rukous näyttää toimivan seenzoning -logiikalla. Kirkko kiistää rukouksen olevan ihmeautomaatti. Se on sitä että mitään ei ehkä tapahdu mutta saat kuitenkin tunteen siitä että viestisi on nähty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti