Pieni asia : Hyvä miekan kädensija

Ensimmäisen miekkani kädensija on hyvä. Olen itse asiassa ostanut sen pääasiassa tämän yhden piirteen vuoksi. Miltei kaikki miekkaa ostavat puhuvat kädensijan merkityksestä. Ja kaikista on tärkeää ostaa miekka joka tuntuu hyvältä. Ja siksi minun olikin hämmästyksekseni todettava että hyvin monet tuntuvat pitävän hyvänä kädensijana jotain aivan muuta.

Nimittäin ihmiset tuntuvat kiinnittävän enemmänkin huomiota siihen miten ase on painotettu ja kutsuvat sitten tätä samaksi kuin sitä että miekka sopii hyvin käteen. Tämä tosin johtaa siihen toiseen ongelmaan. Nimittäin siihen mikä on "hyvä painotus". Itse asiassa myös painotus on tärkeä asia miekkaa. Mutta ihmisillä on tässä hieman yksioikoisia käsityksiä. ;

Lisäksi joidenkin validien
kädensijojen muoto
on eriskummallinen.

Karkeasti ottaen jos aseen painopiste on kaukana kädensijasta tämä tuomitaan "huonoksi painotukseksi". Tämä on sinänsä järkevä ajatus että jos aseen painopiste on lähellä kädensijaa, aseen kärkeä on nopeaa siirrellä. Ja näin aseeseen todellakin syntyy sellainen tuntuma että sitä on helppoa käsitellä. Valitettavasti nimenomaan monet taistelukelpoiset aseet on tarkoitettu muuhunkin. Niillä on esimerkiksi haluttu lyödä ihmisiä lujaa. Jos aseella täytyy pikatökkiä ystäviä ja kerätä pisteitä kädensijaa lähellä oleva painopiste on tärkeä. Mutta jos pitääkin lyödä viholliselta irti raajoja, on hyödyllistä siirtää painopistettä kärkeä kohden. Äärimmäisessä päässä tätä logiikkaa on kirves jota on syystä käytetty sota-aseena. Niiden tasapainopiste tekee niistä toki hitaita ja moni kokisi miekassa asian niin että siinä olisi "huono painotus". Tässä kohden painotuksen on tietenkin sovittava miekan muuhun rakenteeseen ja siihen miten sitä on tarkoitus käyttää. (Se ei ole siis "pelkkää sattumaa" tai "puhdas mieltymys".)

Tosin koristeellisia
aseita voidaan tehdä
aivan funktionaalisiksi.

Aseen painopiste ei kuitenkaan oikeastaan ole kädensijan ominaisuus. Tai oikeastaan se ei ole pääosaltaan kädensijan ominaisuus. Tässä on kenties helpompaa miettiä sitä mikä kädensijasta tekee hyvän tai huonon. Osa kädensijoista on huonoja melko triviaalilla tasolla ilmiselvistä syistä. Ne ovat esimerkiksi liian ohuita kestääkseen käyttöä. Toisaalta niistä voi saada tikkuja tai niihin on voitu kietoa rautalankaa huonosti, sellaisella tavalla että punos pureutuu käteen ja aikaansaa haavoja. Myös erilaiset hienot kiviupotukset on vaikea tehdä sellaisella tavalla että ne eivät olisi muuta kuin kädensijaa huonontavia. ~ Useimmiten noita ominaisuuksia on kuitenkin vain koristemiekoissa, joiden kohdalla on oikeastaan omituista pitää kiviupotuksia ja vastaavia virheinä. Tosin samoin niiden kohdalla on melko triviaalia miettiä painotuskysymyksiä.

Mutta jotkut ratkaisut tuovat ongelmia. Osa käyttää joko liian massiivista tai läpileikkaukseltaan pyöreää kädensijaa. Ongelmana on se, että kädensijaa täytyisi voida käyttää mukavasti. Ja toisaalta hyvän kädensijan on syytä olla terän suuntaan littana. Useimmiten muodoksi päätyy soikeahko. Tämä on tärkeää sillä kädensijaa on helpompi painaa sormilla kämmentä vasten. Ja lisäksi se antaa idean siihen missä suunnassa terä on. Pelkällä kosketuksella. Olen laittanut kuitenkin tähän viereen kuvan lapinleu'ustani. Siinä tämä kahvan soikeus on tehty. Siinä on itse asiassa jopa kätevä syvennys joka sopii etusormella puristavaan otteeseen erinomaisesti. Se on tältä osin muotoiltu todella hyvin. Siinä on kuitenkin ongelmia. Ongelmia jotka johtuvat siitä että se on työkalu eikä taisteluase. Jos sillä nimittäin tekee kunnollisia iskuja joissa on työntäviä viiltoja (pull cut), sileäksi lakattu hieno kahva luistaa sen verran että ote liukuu kohti terää. Ei ole mukavaa lyödä itseään sormille ja kämmeneen omalla aseella. Ja koska leukuun ei ole laitettu väistiä tai muuta joka estäisi fyysisesti käden liukumisen, juuri näin voi käydä. Kahva ei ole huono edes taisteluaseeksi, mutta se kieltämättä rajoittaa sen käyttöä.

Oman ensimmäisen miekan erinomaisuus on itse asiassa kiinni vielä muustakin. Siinä on useita hyviä ratkaisuita. Se on ovaali ja soikea. Se on päällystetty sellaisella nahalla joka ei luista. Väisti estää käden liukumista. Kahvassa ei ole teräviä kulmia. Pommelissakaan ei ole kulmia vaan päin vastoin se on sen muotoinen että siihen pystyy hyvin tarttumaan tarvittaessa toisella kädellä. Ja sitten näiden "vakiovarusteiden" lisäksi nahka on ommeltu saumalla joka on juuri sopivan paksuinen. Sauma on sen verran pystyssä että sen tuntee mutta ei niin korkea että se painaisi. Ja se on suoraan terälinjassa niin että sinut voidaan sokaista ja tiedät tasan tarkkaan missä terän linja on. Ja sitten se sopii juuri minulle. Minulla on hyvin pienet kädet. Kahvassa on ensin pieni paksuntava rengas ja sen jälkeen se lähtee ohentumaan kohti pommelia. Tämä on juuri sen paksuinen että kun otan miekan käteen, vako jää keskisormen ja pikkurillin väliin. Ohentuma on jo pikkusormen puolella. Kahvan voi näin ollen oikein sovittaa juuri omaan kämmeneen. (Mikä on yksi syy siihen että suosin sitä että käyn itse ostamassa omat miekkani.)