lauantai 7. helmikuuta 2015

Pieni ajatus "nuorisotakuun" seurannaisvaikutuksista

Nykyään työmarkkinat ovat hyvin erikoisia. Jopa kaupan kassalle aletaan vaatimaan koulutusta. Työttömyys taas on ongelma. Siksi yhteiskunta on nähnyt että asiaa on syytä korjata ajamalla jonkinlaista nuorisotakuuta. Kun nuoret ovat koulutettuja niin heillä on edes jotain jolla saada jotain työtä jostain, ehkä.

Järjestelmässä on tosin sellaisia jännittäviä kulmia jotka konkretisoitunevat vahviten ammattikoulujen puolella. (Aikana jolloin kenties erikoisin ongelma on se, miten suuri prosentti lukee ylioppilaaksi sen sijaan että menisi suoraan tuottavaan työhön, likaiseen työhön, tylsään työhön.) Sillä osa nuorista jotka eivät koulutu ovat ihmisiä joilla ei ole motivaatiota. (Ammattikouluihin menee kuitenkin ihan oikeasti myös fiksuja ihmisiä. Tätäkin on hyvä muistuttaa.) Ja kun puhutaan nuorisotakuusta, tämä ihmisjoukko on se johon päätökset vahviten vaikuttavat. Motivaatiottomat päätyvät "opiskelemaan".

Yhteiskunta on jossain määrin järkevästi rahoittanut tätä asiaa siten että ammattikoulut saavat rahaa oppilaasta joka tulee sisään. Tämän ongelmana on tietysti se, että oppilaitoksen kannattaa ottaa sisään sikana oppilaita, ja jättää heidät sitten heitteelle. Valtio periaatteessa kannustaa tähän sillä että se kannustaa vapaavalintaisuuteen kurssituksissa, ja yhdistää tämän sitten siihen että koulutukseen ei anneta oikein varoja. Yksityisopetus on hinnakkain koulutuksen muoto ja siksi kurssit saadaan täyteen ja systeemi toimii edes säällisellä budjetilla vain jos on satojen oppilaiden koulu.

Tämä heitteellejättösysteemi, ei haittaisi jos kyseessä olisi aktiivinen ihminen, mutta kun nuorisotakuu koskee eniten juuri tätä motivoitumatonta kansanosaa. Mutta systeemi johtaa siihen että drop outteja tulee. Joko kouluissa norkoillaan tai sitten koulu lopetetaan kesken. Koska valtio ei pidä siitä että rahaa lypsetään ilman että tämä tarkoittaa isoa määrää oikeasti valmistuneita laskelmointiin vastavetona on sitten luontevasti se, että vaaditaan rahoitukseen muutosta niin että rahaa tulee vain valmistuneista.

Ja koska koulu ei edelleenkään saa enempää budjettia jolla drop-outteja ei saataisi ulos ja samalla siltä vaaditaan nuorisotakuun toteuttamispyrkimyksiä se voi tehdä enää sen ainoan osan jonka se voi tehdä. Eli helpottaa kursseja ja päästää mitättömistäkin suorituksista läpi. Kun koulu tarvitsee valmistuneen, niin riittää että on kirjoilla. Ja jos vaihdat lampun niin saat opintopisteen. Tämänlainen johtaa sitten siihen että tutkintojen arvostus vähenee. Sillä työmarkkinoissa maine leviää sillä että tietyn koulutuksen omaavat tekevät. Osaamattomista perseilijöistä jotka ovat "kolme vuotta opiskelleet tutkintoa" saatu kokemus vaikuttaa siihen että tutkinnolla ei ole väliä. Ei edes niille jotka ovat käyneet koulutuksen kunnolla ja ovat oppineetkin. (Koska tutkintopaperi on kuitenkin sama kuin niillä motivoitumattomilla perseilijöillä.)

Ja tämän seurauksena on se, että kaupan kassallekaan ei tahdo päästä niillä papereilla. How this is a solution? Yhteiskunnan kannattaisi kenties ymmärtää sitä että mitään ei saa ilmaiseksi. Koulutusta ei saa ilmaiseksi. Tutkintoja jotka auttavat työllistymisessä ei saada ilmaiseksi. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Joten oikeasti joko koulutukseen pitäisi hassata rahaa tai sitten pitäisi muuttaa työhönottorakenteita siten että esimerkiksi peruskoulusta oikeasti olisi relevantti mahdollisuus päästä vaikka kaupan kassalle tekemään työtä jolla voisi maksaa vuokransa ja elää edes jotenkin.

Ei kommentteja: