Libertaristit luottavat vapaaseen markkinatalouteen. Heidän ajatusmaailmassaan asiat ratkaistaan yksityistämällä ne. Samalla he korostavat sitä että jokainen yrittää itse. Valtion tai jonkun muun tukema toiminta ei toimi. Ihmisille ei pidä antaa ilmaista rahaa ja tukea, se passivoi. ; Tässä näkökulmassa ei katsota toimeentuloa. Siinä missä esimerkiksi minua kiinnostaa se, että miten palkalla tulee toimeen, he puhuvat siitä montaako työtöntä heidän veroillaan maksetaan. Ja kuinka monta prosenttia työstään he tekevät työtä ilmaiseksi valtiolle. Tässä kulmassa 40% veroprosentti on - paitsi naurettavan pienituloisuuden signaali - niin myös 40% orjuutta.
Olen esimerkiksi tavannut erään nuoren libertaristin jonka mukaan jokainen joka yrittää pystyy hankkimaan 10 000 kuukausitulot. Sittemmin hänestä on tosin tullut vanhempi ei-libertaristi. Kenties sen vuoksi että hän ei päässyt aivan tuolle palkkatasolle yrittämällä. Jos häntä olisi onnistanut hän varmasti ajattelisi samoin kuin nuorempana.
Koulutuksen kohdalla libertaristien asenteesta itse asiassa paljastuu oleellinen. Jos mietitään maksullisia kouluja, libertaristit tuntuvat sekoittavan kaksi asiaa. Nimittäin sen että lahjakkaat ihmiset panostavat koulutukseensa. Ja sen että isällä on varaa maksaa koulun maksut. Tämä on hieman omituinen huomio. Sillä lahjakkuus ja varallisuus maksaa eivät ole sama asia. Systeemi kun menee siten että ensin käydään koulua ja sitten saadaan työ ja sitten saadaan rahaa. Jos kouluun mennään rahalla täytyisi olla tienestit. Ja mistä se lahjakas lapsi olisi ne ansainnut omalla työllään?
Ja se johtuu siitä että libertaristit suhtautuvat valtion rahaan eri tavalla kuin vanhemmilta saatuun rahaan ja muuhun etuuteen. Libertaristille lapset ovatkin jonkinlaisia vanhempien jatkeita. Jokainen saa itse päättää mihin käyttää rahansa. Ja siksi rikas voi kouluttaa lapselleen vaikka kreationismia koska se on hänen vapautensa ja hänen rahansa.
Valitettavasti tässä on melko vähän kysymys lapsen lahjakkuudesta. Tässä toki nostetaan esille stipendikortti. Eli se että köyhä lapsi voi saada stipendin. Mutta niin kauan kuin 100% koulua käyvistä ei ole stipendioppilaita niin tilanne on se että opiskella voi jos on köyhä ja älykäs tai rikas ja älykäs jolloin opiskelee stipendillä. Tämän lisäksi vähempilahjainen lellipentu pääsee opiskelemaan isän rahoilla kuin kultalusikka suussa syntynyt rakastettu loinen.
Tämä kokonaisuus onkin tietenkin ahdistava monille libertaareille joten en ihmettele miksi suomen kokoomusnuorista on paljastunut libertaareja markkinatalouden ystäviä joiden argumentistosta paistaa jopa aivan ääneenlausuttu eugeniikka. Tämä toki muuttaa tämän "yrittämisen" konseptin melko erikoiseksi. Ihmiset itse asiassa jotenkin ilmentävät geenejäään niin että rikkaat ovat lahjakkaita koska he ovat rikkaita ja tämä on periytynyt heidän lapsiinsa. Yrittäminenkin on siis jonkinlainen peritty ominaisuus. Erinomaiseksi syntyneet Atlasin ravistamat sitten menevät kouluun rahalla koska kaikki on jotenkin omituisella tavalla yhtä jälleen.
Itseäni tosin huvittaisi luoda aivan oikeasti sellainen yhteiskunta jossa todellinen lahjakkuus paistaisi.
Tässä omille lapsille lahjojen ostaminen olisi lahjaveron piirissä. Perinnönjako olisi helppoa koska perintö menisi valtiolle. (Valtionvelan ongelmat olisivat ratkaistu. Tai jos eivät olisi niin yritteliäs valtionkassan paikkaaja voisi paikata budjettia taktisilla cantarella -annoksilla. Historiassa itse asiassa on tehty hieman tämänsuuntaisia asioita.) Tällöin vaikka isä olisi hirvittävän rikas niin elämä voisi olla suoraan kuin Anssi Kelan "Puistossa" -kappaleesta.
Koulut voisivat tehdä oppilasaineksen investointeja. Pääsykokeet ja älykkyystestit olisivat lahjomattomia. Palkalle halutaan vastinetta eikä mikään isin rahakukkaro auttaisi. (Eikä sieltä voisi antaakaan kun ne eivät ole lapsen itsensä tienaamia joka penni.) Tutkimukset sitten tilaisivat ulkopuoliset tahot.
Moni humanistinen ala tietenkin jäisi tälläisen ulkopuolelle. Ja humanistit, taidepuolen opiskelijat ja muut joiden tuotosta ei voi laittaa suoraan viivan alle voitaisiin sitten kouluttaa, ei suinkaan opintotukipuolelta, vaan maksullisina kouluina. (Koska ne eivät saa rahaa jos se ei hyödytä markkinataloutta, ovat nämä alat hauskoja ja siksi viihteestä maksettaisiin.) Näin rikkaiden perheiden opintotuet menisivät valtionkassaan.
Tälle on varmasti tilausta sillä melko moni nykyajan libertaarinuori näyttää olevan joko jonkinasteinen
sosiopatian fanittaja tai älykkyysjakauman vasemmassa laidassa. En usko että massaan painava opetus enemmistön tyrannialla, keskivertoa
tyhmemmiksi tai keskivertoa ilkeämmiksi. He ovat sen verran pihalla elämän realiteeteista että heistä voisi tulla hyviä taiteilijoita. Olen käsittänyt että moni arvostaa taiteessa sitä että taiteilija on omissa maailmoissaan, jossain omassa todellisuudesta vieraantuneessa kuplassaan jota kautta sitten voi tuoda meidän tavallisten ihmisten ulottuville taidetta. Libertaarinuoret joiden isällä olisi varaa panostaa siihen että lapsi toteuttaa itseään "hampuusihipiksi opiskeluun" olisivat selvästi vähintään potentiaalisia.
En oikeasti väheksy humanistisia aloja. Tämä teksti on "semisti-vaikka-tavallaan-aika-vähän" ironinen ja soveltaa libertaristien omia lausuntoja niin itsestään kuin humanististen aineiden opiskelijoista. Tätä sitten on höystetty ns. havainnoilla libertaareista itsestään. Sekä tietenkin siitä miltä maailma näyttää niiden silmissä jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa ja kokoruumispersereiän kanssa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti