"Miksi ensimmäinen Boddhidharma tuli lännestä?"
(Vanha ZEN -koan)
Filosofiassa se, kuka sanoo, ei periaatteessa merkitse mitään. Auktoriteetti ei määrää. (Paitsi dogmaatikoille ja joillekin muille auktoriteetti määrää, mutta he eivät voi yleistää itsestään kaikkiin.) Voidaan siis sanoa että vain argumenteilla on merkitystä. Viittauksetkaan eivät ole auktoriteettiin vetoamista, vaan pikemminkin viitteistämistä ja plagioinnin estämistä: Kerrotaan mitä kautta asiasta saa mahdollisesti lisää tietoa. Ja annetaan kunnia sille, jolle kunnia kuuluu sen sijaan että ajatus vain omittaisiin omaksi. Argumentin pätevyyteen kun ei vaikuta se, onko ajatus oma vai lainattu joltain muulta.
Kuitenkin tosiasiassa lausunnoissa on aina myös ajallinen ulottuvuus:
Jokin on alkuperäinen ajatus ja joku sen muunnelma. Samoin osalle on merkitystä sillä, onko ajatus joltakulta lainattu vai onko se itse keksitty. Joissain näkemyksissä ei tietenkään ole voitu ottaa huomioon kritiikkejä, jotka on sanottu vasta myöhemmin. Joissain tilanteissa jotain jo vakiintunutta käsitettä käytetään väärin.
Siksi.
Aina silloin tällöin vakavastikin keskustelevat törmäävät tilanteeseen, jossa jotain muotoa ajatuksesta pidetään "alkuperäisenä", jota muut "tulkitsevat". Tässä ajattelussa määritelmien uudelleenkäsittely voi olla virhe. Toisaalta taas voidaan myös ajatella, että jälkipolvet ovat jalostaneet ja kehittäneet ajatusta eteenpäin. Tältä kannalta tulkittu teksti voi olla selkeämpää tai korjaillumpaa kuin alkuperäinen ajatus. Lisäksi osa on sitä mieltä että ajatus on arvokas vain jos se on oma. Osan mielestä merkitystä sanomiselle on vasta jos joku viisas auktoriteetti on sen sanonut. (Osan mielestä pelkkä viisaus riittää, ja toiset tuntevat vetoa auktoriteettiin.)
Toisaalta itse olen nostanut tärkeimmäksi sen, että ymmärtää miten ajatukset ovat kehittyneet. Se opettaa filosofisesta prosessista paljon. Sillä vaikka filosofia on loppupeleissä erilaisia ajatuksia, mikä tahansa ajatus ei ole hyvää filosofiaa. Itse ajattelen filosofian liikkuvana ja muuttuvana prosessina, en pysähtyneenä tilana, johtopäätöksenä. Saavutetut ajatukset ovat virstanpylväitä ja liikennemerkkejä matkalla. Tiestä toki oppii myös tuijottamalla näitä liikennemerkkejä ja sanomalla että jokin näistä on toista tärkeämpi. Mutta itse tien kulkemista ei voi oppia pelkkiä liikennemerkkejä tutkimalla, täytyy myös seurata miten ne on aseteltu. Muutoin saattaa helposti käydä niin, että matkalainen kohtaa "teiden sinivuokkoja" ja saa sakkoja - tai vielä pahempaa - ajaa ojaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti