Fysiikka on siitä jännittävää, että se noudattaa matemaattisia sääntöjä. Itse asiassa jopa sillä tavalla että jos täytyy katsoa miten kvanttifysiikka tai suhteellisuusteoria toimii, on usein vältettävä kielellistämistä. Ihmisen normaalin arjen konseptit eivät yksinkertaisesti ole näppäriä kuvaamaan tapahtumia.
Lisäksi matematiikan mukana on tullut muutakin. Matemaattisia konsepteja on käytetty yhä useammassa vaiheessa Osittain tämä näkyy siinä että esimerkiksi Newtonin kohdalla hänellä oli vaikeuksia selittää miksi gravitaatio ei vain vedä kaikkea yhteen pisteeseen. Hän tarvitsi Jumalaa tekemään säätöjä silloin tällöin. Nykyisin tämä ei enää ole ongelma. Matemaattisista säännöistä poikkeamista ei tarvita.
Aukkojen jumala, joka on arkijärkeen sopiva konsepti, on muuttunut kohti normaalisti ei yhtä innostavaa deististä alkusyytä. Tai vähintään jotain joka korkeintaan asettaa maailman liikkeelle ja seuraa sitä sen jälkeen. Tämä muutos on toki tuttu evoluutio-kreationismikeskustelussa jossa universumin säätelyyn tarvittava asioita muuttava ja ihmeillä puuttuva Jumala on korvattu hahmolla joka on kyennyt koodaamaan kaiken matematiikkaan niin että invasiivista fiksaamisat ei enää tarvita. Mutta suuntaus näkyy filosofisemmassa ja fiksummassa kulmassa nimenomaan fysiikassa. (Etenkin kosmologiassa ja vastaavissa.)
David Deutsch ja monet muut ivat vetänyt asiaa vielä eteenpäin. Esille nousee nimittäin kysymys siitä miksi matematiikka toimii tällä tavalla. Selvästi se ei ole ilmiselvää. Sillä kreationismi, Newtonin romahtava universumi ja vastaavat ovat hyviä esimerkkejä siitä miten universumi voisi olla "anomaalisempi". Miksi universumi ei vaadi anomalioita ollakseen olemassa? Monesta tämä yhteensopiminen matematiikan kanssa vaatii selitystä. (Ja tästä on tullut Aukkojen Jumalan korvike joillekin, joka on hitusen huvittavaa.)
Deutschin vastaus on mielestäni hauska. Sillä hän on vetänyt monimaailmatulkintaansa hyvinkin pitkälle tässä kysymyksessä.
Deutschin varsin spekulatiivinen pointti on enemmänkin se että meillä on toimiva matematiikka syistä. Syynä ei ole se että logiikka olisi jotenkin ylivaltainen platoninen ajatus. Lisääminen ja jakaminen eivät ole jotain jolle universumin tarvitsee olla alisteinen. Meillä on matematiikka koska meillä on unversumissamme objekteja joita voidaan laskea. Me usein ajattelemme että matematiikka olisi syntynyt tyhjästä. Mutta luultavasti se ei olisi syntynyt ilman käytännön tarpeita. (Siksi meillä keksittiin maanmittaukseen euklidinen geometria eikä epäeuklidista geometriaa jota on tarvittu myöhemmin ja keksitty myöhemmin.) Monimaailmaan voikin mahtua sekä vaihtoehtoisia matematiikkoja että sellaisia todellisuuksia jotka eivät edes ole perustaltaan laskennallisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti