perjantai 26. joulukuuta 2014

Onko Aleksanteri II patsas kriittistä taidetta?

Olen nähnyt Aleksanteri II:n patsaan monta kertaa. Mikä ei ole ihmeellistä sillä tämä Johannes Takasen ja Walter Runebergin suunnittelema muistomerkki on varmasti yksi Helsingin vanhimpia ja huomattavimpia julkisia muistomerkkejä. Toisaalta se että se on paljastettu vuonna 1894 vihjaa että hyvin moni elossaoleva on ehtinyt näkemään sen. Etenkin kun patsas sijaitsee nähtävyyksien risteyskohdassa. Ja muutenkin erikoisessa paikassa, ikään kuin symbolisen vallan ytimessä. Se sijaitsee Helsingin Senaatintorilla. Tuomiokirkko, yliopiston päärakennus ja valtioneuvoston linna ovat ikään kuin puitteet ja konteksti johon tämä patsas on helppoa asettaa.

Patsaassa on ylhäällä pönöttävä Aleksanteri II. Muut osat ovat allegorisia. Eteläreunalla on Laki (Lex), Yliopiston suuntaan katsoo Työtä (Labor) symbolisoiva ihmispari, tuomiokirkon suuntaan on Rauhaa (Pax) symbolisoiva rauhan jumalatar ja valtioneuvoston suuntaan on Valoa (Lux) symbolisoiva pari jossa on naisjumalatar joka tieteen nimessä pitää spektroskooppia ja pienempi lyyraa pitelevä kerubi joka symbolisoi taiteita.

Joku voisi nähdä patsaassa paikkaan sidottua symboliikkaa. Tuomiokirkon ja rauhan yhteys on jossain määrin ymmärrettävissä. Mutta silloin on vaikeaa nähdä miksi yliopiston suuntaan osoittaa työ eikä valo. Työ taas sopisi tässä kulmassa paremmin osoittamaan kohti eteläsatamaa, eli suuntaa johon osoittaa laki. Joka taas sujuvasti voisi katsoa valtioneuvoston linnaa kohden. (Mikä on kohtelias tapani kertoa että mielelläni uudistaisin patsasta tältä osin, pidän sen symboleja "ei ihan täysin loppuun asti mietittyinä".)

Laki on allani;
päälaestani ja puluista
ei sen sijaan puhuta..
Mutta mieleeni juolahti kuitenkin jotain hieman toisenlaista. Huomioni keskittyy jumalahahmoihin. (On itse asiassa hieman erikoista että työtä kuvaavat hahmot eivät ole allegorisia jumaluushahmoja. Mutta en mene tähän tämän enempää. Sekin vihjaa että jokin ei kenties ole täysin loppuun asti tehtyä.) Niistä siistein on lakia symbolisoiva hahmo. Siinä on miekkaa ja kilpeä pitävä nainen ja leijona. (Taattua "Narnia" -laatua siis.) Huomioni keskittyi siihen mitä tämä jumalatar ei ole.

Huomiotaherättävää on se, että perinteisesti oikeuden jumalattarelle on annettu miekka ja vaaka. Ja oikeuden jumalatar on myös sokea. (Joka on tärkeä reiluuden symboli, oikeus on sama kaikille, oikeus ei diskriminoi ulkonäön ja vastaavan vuoksi.) Tämä patsaan jumalatar on nimetty laiksi. Sillä ei ole vaakaa vaan kilpi. Ja se tasan tarkkaan näkee. Tässä muodossa se voi jopa vihjata että kenties Aleksanteri II maailmassa laki onkin korvannut oikeuden. Ylhäällä pönöttävä Aleksanteri voisi siis itse asiassa saada jonkinlaista kritiikkiä taiteilijalta.

Toki tämä tulkinta nojaa siihen että patsas olisi hyvin tarkasti mietitty ja symboliikaltaan täysin loppuun asti mietitty. En pidä tätä, kaiken muun sanomani jälkeen, todennäköisenä. Ajatus on silti jossain mielessä kiinnostava. Se ei kenties ole sitä mitä taiteilija on tarkoittanut. Mutta se kuitenkin on jotain jota patsaan kenties pitäisi tarkoittaa. Patsas on luultavasti tarkoitettu Aleksanteri II kunniaksi. Mutta kriittinen kulma voidaan luoda manaamaan uusia merkityksiä. Merkityksiä jotka muuttavat arvokkuuden ja vallannäytön pelkäksi patsasteluksi ja pönöttämiseksi.

Ei kommentteja: