Kun joku ihminen piirtelee jotain vihkoon, hyvin usea ihminen yrittää katsoa. Noin kahden sekunnin vilkaisu vihkoon on vain ajan kysymys. Usein vain lyhyen ajan. ; Itseäni häiritsisi jos minun muistiinpanojani tai kyhäelmiäni yritettäisiin samalla tavalla kurkistella. Minua häiritsisi se, että kun jotain asiaa kyhäillään se on harjoitelma ja siksi väistämättä erityisen huono.
Toisaalta piirtämisessä voi olla järkeäkin katsoa piirtämis prosessia. Taitavimmat piirtäjät voivat katsoa mihin suuntaan teos on muotoutumassa. Ja jokin ratkaisu voi aluksi olla omituinen ja ällistyttävä, mutta lopulta paljastuu että piirtäjä onkin osannut katsoa valmiiseen teokseen ennakolta hyvin montaa välivaihetta aiemmin.
Suurin osa katsojista ei kuitenkaan ole hyviä piirtäjiä mutta he katsovat silti. Itse kiinnitin tähän huomiota koska olin samassa tilassa ihmisen kanssa joka on merkittävän hyvä piirtämään. Hän esimerkiksi kykenee pelkällä mustekynällä luomaan hienoja muotokuvia varjostuksineen. Ja kun taidot yleensä vaativat harjoittelua joten tämäkin ihminen piirtelee hyvin usein ja paljon. Näin olin tilassa jossa hän piirteli. Ja ihmiset todellakin kurkistelivat. Itseäni tämä kävi ärsyttämään. Ihmettelin lisäksi että miksi kaikki ihmiset tekevät niin.
Mutta sitten kun oli pari minuuttia tyhjää odottelua, huomasin että omat silmäni menivät katsomaan sitä mitä hän oli piirtelemässä. Enkä tullut hullua hurskaammaksi sillä en tiedä miksi katsoin.
Tästä huolimatta: Ne jotka yrittävät kurlistella minun suttujani ja käsin piirrettyjä käsiteympyröitäni saa turpaan. Tai ei saa, mutta saa. Sillai henkisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti