torstai 1. joulukuuta 2016

Sipilän omituiset tunteilut

Sipilän ja YLE:n välinen skisma on ollut varsin viihdyttävää seurattavaa. Pääteemana näyttää olevan se, että toisen puolen mielestä Sipilä on vaarantanut lehdistönvapauden. Ja toisen näkemyksen mukaan Sipilä ja hänen viattomat sukulaisensa ovat vainoamisen ja jahtaamisen uhreja. Tilanne on ollut niin kutkuttava että esimerkiksi Ruben Stiller on uudelleenlokeroitunut mielessäni lähes sananvapauden sankariksi.

Tilanteessa oli erikoinen käänne joka koski Sipilän lähettämää palautetta. Hän Tässä kohden kyseessä on se, että tämä on haluttu nähdä pelkästään lehdistön kommentointina, eikä sensuurina. (Hikipedian kanta tapahtumaan on yksiselitteinen. Varoitamme mauttomia vitsiuutisia kirjoittavia.) Sipilän lähettämiä viestejä onkin julkaistu.

Sipilä on toki tunnustanutkin niiden olevan tunteilua. (Mikä on hyvin erikoista kun mietitään, että journalisti Salla Vuorikoskelle lähettämiensä sähköpostiviestien sisällön mukaan hänellä ei ole tunnesidettä niihin sukulaisiin joka viestissä tarkoitti että mitään jääviyskysymyksiä ei voi olla. "On todella käsittämätöntä, että edes käy pienessä mielessä, tehdä tällaisia ratkaisuja sukulaisten edun vuoksi. Minulla ei käynyt tällainen edes mielessä enkä tiedä mitään Kateran asiakkuuksista. Ei ole aika riittänyt sukulaisten kanssa seurusteluun, vaikka mieli tekisi joskus kysellä kuulumisia.")

Sipilän strategia näyttää muutenkin olevan se, että hän syyttää valehtelusta ja vaatii hiljentämistä. Muutenkin Sipilän asioihin puuttuneita journalisteja tuntuu vaivaavan se, että heidän työskentelynsä loppuu tai uhataan lopettaa ei-asiaanliittyvin syin, eikä Ylenkään vaikenemisasioissa ole täysin kärytön tunnelma.. Tämä viittaa siihen suuntaan, että kyseessä on muukin kuin "pelkästään" Sipilän sananvapauteen liittyvä lehdistön toiminnan kommentointi. Ottaen huomioon kauppojen taloudellinen suuruus, sukuyhteys ja siihen liittynyt voimakas reagointi jossa asiassa huomio on haluttu vetää asiasta tiedottavaan journalistiin, on tilanne hyvin kiinnostava.

Jäävi on jäävi.

Merkittävää on se, että aiheena ei ole juridiikka eikä se miten Sipilän välit tai intentiot toiminnassa ovat. Jääviysasioita tankataan sellaisista asioista kuin hallintolaki (434/2003) ja vastaavat asiat. Merkittävää on tiedostaa, että esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua. Tämä on merkittävää koska Sipilän argumentteina ei ole ollut osoittaa yhteyksiä olemattomiksi vaan se että hän on vain sanonut syytösten olevan valehtelua. Mikä on tietenkin erikoista koska jääviys on mitä se on.

Kun Sipilä sanoo blogissaan, että "Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään." hän viittaa tietenkin intentioihin. Tässä kohden itse saattaisin sanoa että ammattimaisella toimijalla jääviysasiat käyvät kyllä mielessä kun hän suunnittelee vastuullista yritystoimintaa. Ja tässä mielessä puolustus on hyvin erikoinen, ellei peräti heikko.

Kuitenkin näen Sipilän puolelle myös jotain.

Sipilän ongelmana on huono medianhallinta. Tämä ei ole yllättävää ; Hän ei ole poliitikko. Yritysmaailmassa asioita usein setvitään epäsuoremmilla tavoilla. Ja rehellisesti sanoen yksityishenkilönä suosin itsekin näitä menetelmiä. Armeijassa eräs luutnantti sai byrokratian kautta varoituksen teoista. En ottanut osaa tähän nimenkeruuseen koska ongelmat joista hän aiheesta sai varoituksen tapahtuivat leirillä. En allekirjoittanut papereita vaan kerroin hänelle päin naamaa että hän saa seuraavan kerran kusella ollessaan losotella "ihan sieltä päästä asti". Sipilällä on tietenkin ollut vastaavanlaista asennetta. Sellainen nyt ei vain toimi median kanssa, ei jos olet pääministerin tapainen vastuuhenkilö.

Syytteissä ollessa on omituista vetäytyä sukulaisten selän taakse jos itse on tehnyt päätöksiä joihin liittyy sellaisia jääviyskysymyksiä joissa sukulaisuus nimenomaan on raskauttava asianhaara. Ja niin edespäin.

Uskon että Sipilän toinen ongelma liittyy lestadiolaisuuteen. En ottaisi asiaa muuten edes esiin, mutta Sipilä aloitti itse aiheesta. Hänen öinen sähköpostiviestinsä kun piti sisällään oireellisen kommentin "Lestadiolaisjutut Yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut Tulojen ilmoittamatta jättäminen Jne, jne. Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla" Ilmeisesti myös lestadiolaisiin liittyvät paljastukset ovat valetta, jopa silloin kun ne käsittelevät tosiasioita.

Tämä ei toki ole mitään uutta lestadiolaisuudessa; Kun lestadiolaisten parista paljastui pedofiilienpiilottelua, lestadiolaisyhteisön tapa hoitaa mediakritiikki oli uhriutua uskonnollisen vainoamisen taakse. (Aiheesta saa pätevää tietoa lukemalla Johanna Hurtigin "Taivaan taimet - uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta".) Reagoinnit hoitokokouksiin ovat nekin olleet "kiinnostavia". Hikipediassa harva asia on tuottanut suuria ongelmia, lestadiolaiset ovat niistä merkittävimpiä. Toisia vastaavia tuntuvat olevan poliittista korrektiutta kannattavat uusnatsit jotka loukkaantuvat kansallismielisten ikonien aiheista vitsailusta. Muut ovat sitten yksityishenkilöitä joiden häiriintymistason ilmoitan korkeaksi mutta joiden nimeä en tässä kohteliaisuussyistä viitsi nostaa esiin. (Häiriintymisasioissa lienen kokemusasiantuntija ; Koira koiran tuntee.)

Mutta en vedä Sipilää täysin tähän. On toki selvää että temperamentti jolla asiaa hoidetaan on liitoksissa itse kunkin kasvuympäristöön. Lestadiolainen puolustusstrategia on siitä kiinnostava että se on sekä aggressiivista, epäargumentatiivista että sananvapauden mukaista. Tällä kolmikolla sitä mennään, hyökkäys on paras puolustus, etenkin silloin kun tosiasiakeskustelua ei voida käydä kun yksityiskohdat ovat itseä vastaan.

Lestadiolaisalueilla elävät ihmiset tietävät kertoa että lestadiolaiset ovat yhteisöllisiä. Tämä näyttää helposti ulospäin hyvin suhmuroivalta. Kuitenkin motiivi on useimmiten luottamus. Kun tunnetaan tyyppi ja tiedetään tämä rehdiksi kaveriksi, on hänen kanssaan helpompi tehdä kauppaa. Riskit ovat pienempiä "kun tiedetään". Tämä on tavallaan ihan luontevaa. (Mallia omakohtaisuus : Olin itse lukioikäisenä siivoamassa viikonloppuisin leipomon keittiötä ja esim. ansaitsin lukiokirjoihin ja sähkökitaraan rahat tällä. Ansaitsin paikkani pitämisen työllä ja ahkeruudella. Mutta tuskin jotain honteloa puolihullun oloista teiniä olisi otettu vaan siivoilemaan jos leipomon pitäjät eivät olisi tunteneet vanhempiani.)

Motiivit eivät ole niin ikäviä kuin miten ne ulospäin muotoilee. Sipilällä onkin luultavasti loukkaantumisat juuri siitä että hän on ajatellut että hän tekee hyviä kauppoja luotettavien tahojen kanssa. Eli kyseessä olisi win-win. Jääviysasiat tuskin ovat käyneet mielessä. Mikä on se oireellinen asia.

Ei kommentteja: