lauantai 3. joulukuuta 2016

Pieni ajatus vainojen luonteesta.

Juha Leinivaara kirjoitti siitä miten Jakartassa harrastetaan tiukkaa jumalanpilkkalainsäädäntöä. Taustalla on Tjahaja Purnaman uskonnollisen vakaumuksen ja poliittisen suosion välinen yhteys. "Kuvernööri Purnama on kristitty ja kiinalaista etnistä taustaa, joten hänellä on vähemmistötaustainen ura. Siitä huolimatta hän on pärjännyt, sillä mies tunnetaan korruption vastaisesta taistelusta ja reiluista periaatteistaan. Siksi aikaisemmat lokakampanjat - joissa kuvernöörin kristillisyyttä yritettiin käyttää negatiivisena asiana - eivät onnistuneet."

Nyt hän on sitten vaikeuksissa, sillä kun hän puolusti sitä miten islamilainen saa äänestää kristittyjä, tästä editoitiin video jossa hän näytti moittivan islamia. Video oli väärennös, mutta tällä ei ole kovin paljoa väliä. "Harsonon mielestä Purnamalla ei ole mahdollisuuksia, jos tapaus päätyy oikeussaliin asti. Ne ovat nimittäin olleet taustoiltaan poliittisten ja etnisten jännitteiden lataamia kiistoja, joissa itse teologinen ydin jää yhdentekeväksi."

Tämänlainen tilanne on oireellinen, sillä tämänlaisiin viitataan mielellään termillä joka itsellenikin tulee mieleen. Eli uskonnollisena vainona. Kristityt kautta maailman mielellään kertovat miten kristittyjä eri maailmassa vainotaan. Ja Purnama kelpaa tässä esimerkiksi ja uhriksi ja marttyyriksi. Mielestäni ymmärrettävästi. Kuitenkin tässä avainsanana on "teologiasta etääntyminen". Se on monille merkityksellistä. Sillä vastaavat tapaukset saatetaan tulkita hyvin toisella tavalla.

Otetaan esimerkiksi Haiti. Haitissa oli 2010 - ei siis minään kovin kaukaisena aikana - koleraan liittyvä kohu. Alueella lynkattiin lukuisia voodoopappeja koska heistä tehtiin syyllisiä koleraepidemiaan. Voodoopapeilla ei tietenkään ollut mitään tekemistä asian kanssa. On selvää että "Raamattu" ei suhtaudu noitiin kovin hyvin, ja että uskontoon liittyvillä ennakkoluuloilla oli asian kanssa paljonkin tekemistä.

Tässä avainsanana on sen tiedostaminen, että Haiti on kristillinen maa. Näissä tilanteissa helposti korostetaan, että toimintaa ei voida liittää kristinuskoon. Sillä tässä pitäisi heiluttaa Raamatunjakeita ja syyt nähdään siinä että maanjäristys ja kolera järkyttivät ihmisten elinpiiriä ja poliittista järjestystä. Eli teologiasta etääntyminen nähdään samana kuin se, että uskontoa ei voida liittää asiaan. Toisin kuin silloin kun islamilaisissa maissa tapahtuu sitä että teologia on korkeintaan kuorrutusta.

Samoin jos Suomalaisessa MV -lehdessä korostetaan miten islamilaiset ovat vaarallisia levittämällä väärennettyä videota jossa alunperin kenialaisten kristittyjen touhuja kuvanneet videot editoidaan niin että niiden taustalla on islamilaista musiikkia, tilanne nähdään hyvin epäanalogisena Purnaman kohtaaman vääristelyn kanssa. Ei nähdä että vihaa kampanjoineet ovat tuottaneet Jakartaan vilpittömästi pahastuneita islamisteja. Jakartan yhteydessä kristitty kee että "valheiden ja vääristelyjen" levittäminen on propagandaa joka on vainoamisen keino. Suomessa asiallinen huolissaan oleminen on aivan järkeenkäyvää eikä ollenkaan vainoavaa.

Samoin käy tietenkin silloin kun niitä Raamatunjakeita heilutellaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi Nigeriassa. Kaikenmaailman Joe Itat perustelevat noitien tappamista sillä, että he perustavat elämänsä "Raamattuun". Tämä tulkitaan kotimaan puolella siten että nämä teot eivät ole Raamatun mukaisia. Koska tapahtumapaikkana on Afrikka, voidaan aina tulkita että teot ovat jotain jonka taustalla on jokin muu kuin kristinusko. Jopa silloin kun asiaa tehdään Kristinusko Puheissa Edellä.

Vielä yksi twisti.

Kaikista hämmentävintä tilanne on tietenkin sitten jos mietitään miten kristinuskoa puolustetaan. Korostetaan että yhteiskuntarakenteissa on asioita joita kristinusko suojelee. Ja ilman näitä yhteiskuntaa ylläpitävät normistot voivat romahtaa ensimmäisestä iskusta. Eli esimerkiksi kristinusko estää murhaamisen ja murhaamisen kieltävät lait ovat lainsäädännössä kristinuskon ansioista. Ateismi nähdään jonain jonka uhka ei ole siinä että sillä on pahoja normeja vaan sitä kautta että se ei estä tiettyjä asioita tapahtumasta. Tällöin ei huomata, että avataan portti siihen että kristinusko selvästi on ongelma koska se ei selvästi suojele massahysterioilta, ei Keniassa, ei Haitissa eikä ilmeisesti Suomessakaan.

Tästä näkökulmasta ei ole jälkeäkään jos aihe vaihtuu toisiin uskontoihin. Islamin kohdalla näkökulma vaihtuu ja korostetaan pahuuteen ohjaavia normeja. Silloin islam on uhka silloinkin kun kyse ei ole uskonnosta ja politiikasta.

Tämä ei tietenkään ole suoraan ristiriidassa. Voidaan nähdä että kristinuskolla on hyvät normit ja muilla uskonnoilla huonot normit. Ateistit ovat normittomia. Kaikki voivat olla uhka hyvien normien yhteiskunnalle.

Ongelmana on vain se, miten argumentaatio siitä miten hyvä ja huono normisto tunnistetaan vaihtuu aina lennosta tilanteen mukaan. Tärkeää on huomata että kriteerit ovat sellaisia että ateistit ja vääräoppiset voidaan tuomita aina, olipa kyseessä sitten politiikka tai ideologia. Ja kristinuskon kohdalla ongelma ei ole koskaan uskonnossa. Ei missään tilanteissa. Tämä pelaaminen on se joka kyseenalaistaa vahviten sen että kristinuskossa olisi kysymys hyvistä normeista. Sillä ei ole konsistentteja argumentteja itsensä suojeluun ja muiden tuomitsemiseen.

Ei kommentteja: