Nykyaikana on hienoa että panostetaan ihmisten arvostamiseen. Yritetään edes tulla toimeen, edes joskus. Tästä on seurannut uudenlaista tapakultturisoitumista. Jos ennen oli "kultaisen käytöksen kirja" niin nykyään täytyy tietää kaikenlaisia. Koska muuten ei tule toimeen vaikka yrittäisi asennoitua. Pitää ennen kaikkea osata oikeita sanoja.
Opin uudehkoa "Me Naiset" -lehteä lukiessa että ei saa sanoa "vammainen lapsi", vaan pitää sanoa "erityislapsi". Haastattelussa nainen kertoo miten erityislapsi oli niin erityinen että piti käydä jatkuvasti metsässä itkemässä.
Tämänlainen kohteliaisuushaku on kätevää. Jos esimerkiksi joku tulee sanomaan että minun juttuni vaikuttavat hourulasta tulleen pöpin jutuilta, tulee joku kohteliaasti ojentamaan tätä pilkkaajaani. Kertoo, että täytyy puhua mielenterveyskuntoutujista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti