maanantai 14. marraskuuta 2016

Oliko Hesburger ajatuspoliisi?

Hesburger päätyi pienen nettikohuilun kohteeksi. Syynä oli työntekijän kirjoittama asiaton ja poliittisesti epäkorrekti mielipiteenilmaus twitterissä. Twitterviestissä ei mainittu Hesburgeria, mutta työntekijä voitiin yhdistää tämän firman työntekijäksi. Lausunto oli seuraava "20 min ennen sulkemisaikaa sisälle astuu jäbä Make America Great Again -lippalakki päässä. Ois tehnyt mieli sylkästä sen purilaiseen." Toisin sanoen hampurilaiseen ei sylkäisty oikeasti, mutta se olisi tehnyt mieli tehdä. Ja tämä haluttiin sanoa ääneen internetissä. Ja tämä oli tehty nimellä niin että yhteys ihmisen ja työpaikan välille oli mahdollista vetää.

Tästä seurasi somekohuilua, joka onnistui juuri siksi että tämä edellämainitsemani yhteys oli mahdollista tehdä. Tämänlaisen seuraaminen ulkopuolisena on aina huvittavaa. Tarjolla oli suuria tunteita ja kaverien puolustamista. Naurettavuutta, pikkumaisuutta ja kaksoisstandardeja molemmin puolin.

Se ilmoitti twitterissä siitä, että "Käynnissä olevaan keskusteluun viitaten: Päätimme yhteisymmärryksessä asianomaisen kanssa, että hän ei jatka työskentelyä Hesburgerilla." Lausunto oli monella tavalla haasteellinen. Sillä tämä muotoilu oli hankala sillä työsopimuslain mukaan sopimaton käytös on irtisanomisperuste, mutta ehdoin. "Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä." Mutta yhteinen keskustelu on tietenkin juridisesti pätevää. Yhteisestä päätöksestä työsuhteen voi katkaista ilman että kyseessä on lain rikkominen ja mielivalta.

Saara Huttusen Hesburgerin twiittiin kirjattujen lausumien mukaan kyseessä on viha feministejä kohtaan. Koska tämä lausunto, joka ei ollut sisällöltään feministinen, koski feministejä koska sen kirjoittaja ja sanoja oli feministi. "no aika ilmiselvältä feminismivihalta tuo näyttäisi". Tätä on vaikeaa ymmärtää (kuten on joitain muitakin kommentteja. Mitä liikkuu ihmisen päässä joka reagoi asiaan kuten Rauno Kyykkänen ; "Nämä tytöt söisivät suurella intohimolla toistensa kuolaa?").

Muutkin feministiset kannanotot ovat puolustavia. Tosin niissä yritetään katkaista yhteys viestin ja potkujen välille. Sen sijaan nostetaan esiin se että tämä twiittaus nosti sosiaalisessa mediassa kommentointiryöpyn ja tämä tulkittiin ajojahdiksi. Sanna (pelkkä etunimi) sanoo "Teidän työntekijänne joutui vihan kohteeksi ja te annatte potkut." korostaa sitä että lausuntoon tuli liikaa reagointeja ja tämä oli ikävää ja tuhoisaa. Voi kun sama ihminen olisi sanonut samanlaisia Olli Immosen kohdalla. Itse näen että somekohut ovat somekohuja. Ne tuntuvat ajojahdilta ja maistuvat ajojahdilta. Mutta ovatko ne nettikiusaamista? Asia on varmasti kommenttikohtaista jossa koko reagointi-intoa voi tuomita, mutta yksittäisiä kommentoijia voisi varmasti saada menestyksekkäästi oikeuteen vastaamaan tekosistaan ja sanomisistaan tämän kohinan ja paheksunnan liepeiltä.

On mielenkiintoista miettiä onko ihmisillä oikeus sylkeä toisten ruokiin. Tai onko heillä oikeus fantasioida tästä ja kertoa siitä julkisuudessa. Tämänlainen suhde poliittiseen korrektiuteen on kiinnostavaa koska sillä on mielenkiintoisia seurauksia maahanmuuttopolitiikkaan. Tässä kohden reagointitavat näyttävät sellaisilta, että mielipiteet ovat niin feministeiltä kuin maahanmuuttokriitikoiltakin kääntyneet nurin. Ne tahot jotka sallivat fantasian fantasiana noin yleensä - vrt. vaikka puolustus Halla-ahon fantasioinnista suihinottoa ehdottaneen homoseksuaalin ampumisesta - ovat tässä näkemässä asian torjuttavana koska fantasia ja teko ovat samaa perhettä. Kyse olisi esimerkiksi Juha Muilu joka viittaa tässä ilmiöön sanomalla että "käänteinen ihmisoikeus paskoa toisten ruoka-annoksiin?"

Tässä Hesburgeria tuskin voi syyttää, ainakaan juridisesti. Sen sijaan sitä ei voi olla miettimättä miten erilainen kohu olisi jos joku olisi tullut sateenkaarilippalakissa hesburgeriin ja sama sylkemisfantasia olisi tullut perussuomalaiselta. Kohu itse asiassa näyttäisi samalta, mutta osapuolet ja suhde sananvapaudesta kääntyisi kuin lennosta...

4 kommenttia:

Lauri Stark kirjoitti...

Vituttaa aina huomata, että oma puoli osaa olla yhtä alhainen kuin internetin punakaarti. Tokihan tolkutan aina itselleni, etteivät kansallismieliset ole hyvin käyttäytyvien ihmisten kerho, mutta silti tahdon odottaa enemmän.

Näyttää siltä, että Suomen kaksi eri puolta alkavat olla yhä enemmän toistensa kaltaisia. Aiemmin olivat nuivan Suomen miehet räyhääjiä ja punakaartilaiset loukkaantujia. Pikku hiljaa ovat osapuolet omaksuneet toistensa tapoja, eli nuivat uhriutumista ja punikit törkeyttä. Tämäkin typerä pikku kausti menee siihen osastoon, että osoittaa suunsoittajalta lähinnä huonoa makua ja somen osalta tyypillistä lynkkausmielialaa. Modernin ajan makutuomareista tekee edeltäjiään pahempia se, että teknologia mahdollistaa epäilyttävien asioiden haravoimisen 24/7. Tämä menee vielä siihen, että moni ei enää puhu julkisesti sanaakaan ja ne, jotka puhuvat, öyhöttävät. Vähän niin kuin minä.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Jos on äänessä, pitää olla pelottava. Kuten yksi sanoi, auttaa että on sellainen pärstä ja imago, että moni uskoo että voi halutessaan vääntää nenän niskaan. Että Persettä on. Hupaisaa on että Tynkkynen on ilmeisesti ajatellut että tällä turhalla kohulla hän nostattaa itselleen poliittisia pisteitä. Näyttää siltä että aika moni on reagoinut asiaan juuri päinvastaisesti...

Ez kirjoitti...

Näitä keissejä kun lukee, sitä vaan alkaa enemmän ja enemmän valita itselleen voittavan joukkueen. Ei, se ei ole feministit, eivät miehet, eivät edes Iltapäivälehdet. Maan perivät trollit.

Tom Kärnä kirjoitti...

Itse en usko, että kenelläkään Hesburgerin työntekijällä olisi oikeus toimia ajatuspoliisina. Enkä pidä luultavana, että tämä kyseinen työntekijä olisi koskaan sylkäissyt asiakkaansa burgeriin. Mutta tuollainen avautuminen jättää silti takaraivoon ikävän tunteen, että mitä jos se sittenkin aina joskus sylkäisee niihin. Ymmärrän, että herättää huolta.