sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Isyys (todellisessa) testissä

Isänpäivän kunniaksi on keskusteltu isyydestä. Tämä on siitä kiinnostava piirre, että juhlapäivän aihe antaa ikään kuin kehotuksen keskustella tästä kyseisen päivän teemasta. Tämän vuoden arvokeskustelun ytimeen on astunut Mikael Jämsänen. "Me Naisiakin" kiinnostaa. Aihe on selvästi hänelle tärkeä, sillä hän kampanjoi isyytensä tunnustamisen puolesta jo vuonna 2009. Jolloin Ilta-Sanomia kiinnosti.

Taustalla on avoliiton, avioliiton ja perheen suhde. "Mikaelin unelma omasta perheestä toteutui tammikuussa 2009, kun hän sai avopuolisonsa kanssa tyttären. Mikaelin avovaimo oli tuolloin virallisesti naimisissa toisen miehen kanssa, mutta avioero oli jo vireillä. Mikael oli alusta asti mukana neuvolakäynneillä, perhevalmennuksessa ja synnytyksessä. Hän piti isyysloman ja vietti tiiviisti vauvan kanssa muutaman ensimmäisen kuukauden. Sitten Mikaelin ja lapsen äidin suhde päättyi yllättäen ja nainen palasi aviomiehensä luokse." Isyyslaki (11/2015) sanoo asiasta 2§ "Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana." 3§ taas toteaa "Jos isyyttä ei todeta 2 §:n nojalla, isyys vahvistetaan maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä. Isä on tällöin se: 1) joka on siittänyt lapsen; 2) jonka siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen muulla tavalla ja lapsi on tästä syntynyt." Lain edessä isä on siis primaaristi avioliittostatukseen sidottu konsepti eikä biologinen konsepti. Aviomiehen isyyden voi kumota vain lapsen äiti, aviomies tai lapsi täytettyään 15 vuotta. (Uusi laki on mielestäni kiinnostava, koska se on vahvistettu melko lailla vähällä näkyvyydellä.) Periaatteessa aiheeseen liittyy oleellisesti laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta. Jossa muun muassa todetaan, että isyystestiin voi joutua väkisin 12§. "Jos se, jolle on 11 §:n 2 momentin nojalla asetettu uhkasakko, on ilman laillista estettä jättänyt tuomioistuimen antaman tutkimusmääräyksen täyttämättä, tuomioistuin voi tuomita hänet uhkasakkoon ja, jos näytteen ottaminen on yhä tarpeen asian selvittämiseksi, asettaa uuden, korkeamman uhkasakon. Jos on todennäköistä, ettei tutkittava tai hänen laillinen edustajansa uhkasakosta huolimatta noudata 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua tutkimusmääräystä, tuomioistuin voi uhkasakon asettamisen sijasta määrätä, että tutkittava on tuotava näytteen ottamiseen ja että näyte saadaan ottaa vastoin hänen tai hänen laillisen edustajansa tahtoa. Tuomioistuimen annettua 2 momentissa tarkoitetun määräyksen poliisi on velvollinen antamaan näytteen ottamiseen tuomista ja näytteen ottamista varten tarvittavaa virka-apua."

Juridisesti katsoen Isyystutkimuksella pyritään selvittämään kahdessa tilanteessa.
1: Kun lapsi tai hänen äitinsä on oikeudessa nostanut kanteen isyyden vahvistamiseksi ja isäksi väitetty henkilö ei jostain syystä ole halukas tunnustamaan isyyttään. Tämä voi olla biologiselle isälle haluttavaa koska hän voi tätä kautta välttyä elatusmaksuilta ja hän voi varmistaa, että lapsi ei tule jakamaa perintöä "oikean perheen oikeiden lasten kanssa" vaikka lapsen äiti olisikin isän henkilöllisyyden kertonut. (Koska tälläinen on vain väittämistä ilman todisteita.) Yleissääntönä on se, että tästä ei periaatteessa voi kieltäytyä. Laki on todennäköisesti oikeutettu moraalisella ajatuksella jossa isyyteen liittyy velvollisuuksia.
2: Vastaavasti myös mies, joka vaatii itselleen lapsen isyyttä, voi vaatia tehtäväksi isyystutkimusta. Mutta kuten Jämsäsen tapaus demonstroi, tämä voidaan toteuttaa muiden kuin isän suostumuksella. Isyyteen liittyvät oikeudet eivät ole siis yhtä kiertämättömiä kuin velvollisuudet. Tämä selittää sen miksi Jämsänen on osallistunut oikeudenkäynteihin ja työskennellyt ankarasti mutta ei ole saanut tahtoaan läpi. Laki ei tässä laske biologista isyyttä kovin merkittäväksi.
+: Bonuksena asiassa on se, että lain mukaan jos avioliitossa oleva isä vaatii isyystestiä mutta äiti ei halua sitä antaa, niin isyystestiä ei tehdä. Avioliitto on tässä toisin sanoen melko vahva isyydenmäärittäjä. Ja lapsen huoltaminen on ilmeisesti nähty keskeisemmäksi kuin se, onko huoltaja biologisessa suhteessa lapseen.

Olen seurannut sitä miten Jämsänen on saanut paljon sympatiaa. Monet liberaalit että konservatiivit arvostavat sitä että isä saisi oikeuden lapsiinsa. (Toki tausta-argumenteissa on maailmankuvallisia eroja.) Tähän liittyy kuitenkin eräs erikoinen piirre. Nimittäin se, että isyys olisi nimenomaan biologista isyyttä eikä sosiaalista isyyttä. Tai siis niin että biologinen isyys olisi jotenkin oleellisesti sidoksissa siihen sosiaaliseen isyyteen. Minun on vaikeaa nähdä tätä ilmiselvyytenä. Olen pikemminkin ajatellut niin että biologiseen vanhemmuuteen ei vaadita paljon mitään. Yksi oikein ajoitettu ejakulaatio. Siinä ei ole mitään erityistä. Sen sijaan aitoon isyyteen liittyy sitten tekoja, juuri sitä sosiaalista isyyttä. ; Jämsäsen tapauksessa tehokkuutta tuo se, että hän on selvästi ollut astetta vakavammassa suhteessa tuon raskauden alkamisen aikoina. Jos pikkujouluissa humalassa tapahtunut pano saisi oikeuden mennä vaatimaan tapaamispäiviä vakiintuneeseen avioliittoon, tilanne saisi varmasti paljon vähemmän sympatiaa. Ja tosiasiassa biologista isyyttä korostavissa testeissä "syrjähyppy-isyys" johtaisi siihen, että yhdellä lapsella olisi oleellisesti erilainen perinnönjakotilanne kuin kaikilla muilla perheen lapsilla vaikka perhe-elämä on muuten samanlainen. Sen vuoksi avioliittoon sidottu isyysoletus ei ole välttämättä niin huono. Se ei toki ole täydellinen mutta se sentään liittyy siihen oleelliseen isyyteen (sosiaaliseen isyyteen) vahvemmin kuin geenejä tarkasteleva testaus (biologinen isyys). Ja tämä sosiaalinen puoli on ainakin minun mielestäni se todellinen isyyden testaus.
Kirjoittaja haluaisi poistaa kuitenkin isyyden epäsymmetriaa. Jos isältä voidaan vaatia isyystesti, niin halutessaan isällä olisi oikeus vaatia isyystestiä myös. Näin siitä huolimatta että raskaus on projektina suurempi panostus lapseen kuin ejakulointi jossain assan vessassa. Asiaan saattaa toki liittyä sellainenkin elementti että teoriassa "muumimukimenetelmällä" lapsia ns. epäviralisesti hankkiva lesbopari voisi tienata elatusmaksuja vaatimalla biologiselta isältä isyystestin. Ja tämä ei eräistä periaatteellisista syistä ole miellyttävä asia.

Ei kommentteja: