tiistai 27. kesäkuuta 2017

Kristittyjen vastuuttomuudesta

Näin Pride -viikolla voi olla hyvä muistuttaa siitä että nykyään homoseksuaalit pääsevät naimisiin. Tämä ratkaisu oli jotain jolle kauhisteltiin vakavasti ennen lainsäädännön tulemista. Kristityt liittivät siihen paljon kaikenlaista.

Tapio Puolimatka esimerkiksi kirjoitteli Helsingin Sanomiin yhteiskunnan romahtamisesta rooman valtakuntaan viittaillen. Susanna Koivula taas veteli Aidon Avioliiton alkutilaisuudessa profetaalisia kirjeitä tulevaisuudesta jossa kristittyjä vainottiin väkivaltaisesti ja raa-asti. Pekka Rahkila taas esitteli Turun Sanomissa näkemyksiään jonka mukaan lain muuttuessa "perinteisen avioliiton kannattajista tulisi suvaitsemattomia lain rikkojia".

Nämä kaikki ovat jotain jotka ovat kovia syytöksiä. Niissä kuvataan ei-kristillisiä piirejä tietynlaisiksi. Lisäksi nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. Ne ovat yhteiskuntapoliittisia ennustuksia todellisuudesta. Voidaan jopa sanoa että nämä teoriat tulevaisuudesta ovat heidän maailmankuvansa tekemiä ennusteita. Toisin sanoen ne ovat syytöksiä joiden toteutumatta jääminen on haaste näiden ihmisten maailmankuvan järkevyydelle.

On toki niin että mielipiteenvapaus voi taata että ihmisellä saa olla sellainen mielipide että WTC -iskut tapahtuivat toukokuussa 1982. Mutta nämä ihmiset ovat väärässä. Samoin ihmisellä voi olla mielipide että heti homoavioliiton voimaanastuessa ateistit haluavat hirttää kristittyjä pappien suoliin, mutta jos tätä ei tapahdu nämä mielipiteet ovat herjaavia epätotuuksia.

Nyt asiasta on kulunut jo useita kuukausia. En ole huomannut että Susanna Koivulaa olisi kidutusmurhattu. Toki jotkut Toni Torpan tyyliset Saulus -lähetys ihmiset ennustelevat että yhteiskuntaa 20 vuoden päästä ei enää ole olemassakaan. Tuhon aikäjännettä on tässä mielessä korostettu pidemmälle. Tämä onkin jotain joka pitää painaa muistiin näiden ihmisten kanssa. Katsoa sitten mitä epäonnistumisiaan pyytävät anteeksi. Ja katsoa että miten hyvä ja totuudenmukainen heidän maailmankuvansa on - ihan sitä kautta että näkemysten faktuaalisuutta tavataan testata sen mukaan miten ennusteet pätevät. (ID -teorian paradigmannousua ja kristittyjen massavainoja odotellessa.)

Toki nämä maailmantuhon ennusteet eivät ole uusia. Itse asiassa tuoretta maailmantuhoa "sukupolven päässä" on esitetty kauan. 1960 -luvulla tämä liittyi kaikkeen mikä liittyi seksuaaliseen vallankumoukseen. Ja sitä liitettiin myös sellaiseen seksuaaliseen käyttäytymiseen jota nykyään pidetään jopa fundamentalistikristittyjen kohdalla varsin tavallisena. Tätä ovat seuranneet ties mitkä saatanapaniikit ja vastaavat. Suomessa kristittyjen yhteiskuntarappiopelotteluja ja kauhukohkaamisia on tehty niin sukunimilaista kuin lasten piiskaamissäädänteistä. Jostain syystä näihin paniikkiehin osallistuneet eivät ole tunnustaneet epäonnistuneensa tulevaisuuden ennustamisessa että ihmisinä. Vielä harvempi on tajunnut että jos maailmankuva vahvasti ennustaa jotain jota ei tapahdu ja tekee tätä vahvasti niin se kertoo että heidän maailmankuvansa on virhe.

Ja kun se liittyy siihen että ihmisryhmät leimataan jo ennakkoon väkivaltaisiksi vainoajiksi ja julmiksi, se on paitsi tosiasioidenvastainen niin myös epäinhimillinen ja asiaton ja moraaliton tapa elää ja olla. Puhtaan herjaamisesta tai väärän todistuksen antamisesta lähimmäisistä. Kristittyjen luulisi välittävän tämänlaisista asioista ja pyytelevän anteeksi. Älyllisesti rationaaliset ihmiset tietenkin myös luopuisivat moraalittomista elämäntavoistaan, mutta tätä en toki näiltä kauhukohkaavilta kristityiltä odota.

Itse muistan kauhisteluja joita 1990 -luvulla liitettiin roolipeleihin. Se maksoi minulle ystäväni hengen ja miltei omanikin. Itsemurhaan savustaminen oli täysin pätevä keino tehdä kristillistä nuorisotyötä tuolloin. En ole kuullut ainuttakaan anteeksipyyntöä. 20 vuoden ennusteet epäonnistuvat sarjatulella. Mutta anteeksipyyntöjä ei kuulu. Koska kohkaaminen ja huoli on aina siirretty seuraaviin aiheisiin. Uskonkin että 20 -vuoden kuluttua Susanna Koivulaa ei ole lynkattu vaan sen sijaan hän kauhistelee jotain sen ajan konservatiivien kauhistelemaa uutta asiaa.

Se minkä nämä ihmiset unohtavat on vastuullisuus. Vastuu sanoista ja teoista. Anteeksipyyntö olisi asiallisen ihmisen minimivaatimus. Itse taas näen että jos maailmankuva ei tee sinusta moraalisesti vahvempaa ihmistä ja tämä maailmankuva esittää olevansa missään liitoksessa moraalisuuteen, niin sitten tämä ideologia on omien ehtojensakin mukaan huono. Eli älyllisesti rehellinen ihmienn ei sellaista kunnioita, saati sellaiseen liity.

2 kommenttia:

Tom Kärnä kirjoitti...

Tuli oikein hyvä olo tätä lukiessani!

Jklak kirjoitti...

Minusta ko. kirjoitus luotaa hyvin aihettaan ja esiintuomiaan esimerkkejä. Joskin se mitä tässä tuodaan esiin on nähdäkseni oman ilmiömaailmansa "räikeä soidinväri" joka toki pilkottaa "jäävuoren huippuna" ihmisten havaita ja nähdä. Sama asenne ja toiminta elää toki myös arkisemmissa tapauksissa. Se sinnittelee tavoilla joissa jonkun vakuuttanut, erikoisesti tunnevärittynyt ja faktoja ja painavia argumentteja sivuuttava, maailmankuva asettaa muita ihmisiä tai tahoja näille epäedulliseen ja jopa vääristeltyyn asemaan. Pienyhteisöissä ja perheissä tämä asenne niittää jatkuvasti kasvavia varsia ja nyppii sirkkataimia määrittelemällä niitä rikkaruohoiksi. Ihan oman eriskummallisen maailmankuvansa pönkittämiseksi.