torstai 1. syyskuuta 2016

Piispojen kannat katossa.

Piispankokous käsitteli avioliittolain muutoksen suhdetta kirkollisiin vihkimisiin. Tämä kaikki on tietenkin hienoa. Etenkin kun siitä tehdään virallisia selontekoja ja kaikkea. Tämä edustaa jo aika vahvasti "kirkon virallista kantaa". (Ja jostain syystä se näyttää kovin samanlaiselta kuin Päivi Räsäsen kanta. Joka ei edustanut kirkon virallista kantaa. Ja Päivi Räsäsen mielipiteiden liittäminen kirkkoon oli asiatonta kun sieltä erottiin solkenaan. Mutta on hyvä että tämä kaikki on nyt kaikille selvää. Edustaminen on kirkon virallisessa kannassa tärkeämpää kuin asiasisältö. Muotoeroamiseen viitataan jos kohdataan substanssieroamista. Retoriikka ennen syitä! Ylevää!)

Linjaus homoseksuaalejen ja avioliiton suhteesta kiinnosti lehdistöä. "Piispainkokous linjasi: Kirkollisessa vihkimisessä avioliiton osapuolina nainen ja mies". Tähän on reagoitu siten että tässä kirkko olisi määritellyt mitä avioliitto on. Esimerkiksi Petteri Pietikäinen(kd) korosti, että "Kirkko otti piispojensa suulla avioliittoon selkeän - Raamatun mukaisen - kannan, jonka mukaan se on ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto." Tämänlaatuinen reagointi on mahdollista ihmisille joiden symbolifunktio toimii "oikoraiteilla". Asia ja siihen liittyvä symboli menevät keskenään sekaisin. Asia ja siihen liittyvä rituaali nähdään yhtenä ja samana.

Tämä on toki nähtävissä muutenkin. Ei ole tavatonta että häärituaalia ja kirkollista vihkimistä pidetään relevanttina. Niin relevanttina että joku maistraattivihkiminen on vain jokin tekoavioliitto tai vähempi avioliitto. (En tiedä miten menee näiden ihmisten keittiössä, että yrittävätkö syödä reseptikirjoja?)

Piispankokouksella ei ole valtaa määrittää avioliittoa joka on juridinen yksikkö. Eikä se edes yrittänyt toimia teokraattisesti eli määrätä uskontoinstituutiona maallisia ja poliittisia konsepteja ikään kuin yläpuolelta. Tämän näkee siitä miten "kirkollinen vihkiminen ei ulotu samaa sukupuolta oleviin pareihin, vaikka sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan noin puolen vuoden kuluttua". Astetta väkevämpi muotoilu löytyy "Valomerkin" puolelta. Siellä sanotun mukaan "Kirkollinen avioliitto kuuluu vain naiselle ja miehelle". Tämäkään ei sano että kaikki avioliitot ovat kirkollisia tai kristillisiä avioliittoja. (Sellainen olisikin kohtuullisen mielenvikaista.)

Itse ihmettelen miksi homoseksuaali haluaisi kuulua kirkkoon kun sen asenteet ovat mitä ovat. Ja miksi haluaisivat häät kirkossa. Mutta se mitä minä ymmärrän ja käsitän ei ole kovin tärkeää. En ymmärrä miten joku kuuntelee haitarimusiikkiakaan. Tiedän homoseksuaaleja jotka haluavat maistraattihäät mutta joista homoseksuaalinen avioliitto on silti kristillinen synti ja he eivät voisi kuvitellakaan menevänsä kirkossa naimisiin. Monella on erilainen kanta. Häät voivat heille symbolisoida vaikka yleistä arvostusta. Sitä, että hekin pääsevät "oikeisiin naimisiin" eivätkä vaan "juridisiin naimisiin" kuten jotkut kirkkoon kuulumattomat pakanat. Häät voivat olla myös tälläinen arvostuksen symboli. Ja varmaan jotain muitakin syitä voidaan arvailla. Tämä minun pohdintani ei ole kuitenkaan tärkeää.

Ratkaisu on muutoin kiinnostava.

Olen karkeasti ottaen muotoillut oman kantani kirkkohäihin niin, että "kirkko syrjikööt sisäisesti ketä haluaa". Näillä päätöksillä se tekee minulle vain yhden asian. Se kertoo viestejä joiden perusteella liityn tai eroan järjestöstä - annan tai pidän oman kymmenyksen kymmenykseni. Ja aika moni tekee samalla tavalla. Toisin sanoen kirkko saa päättää asioista ihan miten tahansa ja minä päätän sitten siitä haluanko tällaista toimintaa esimerkiksi rahoittaa yhtään. Moni ajatteleekin samalla tavalla. Lausunto aikaansai esimerkiksi pientä eropiikkiä eroakirkosta.fi -sivustolla. (Viime aikoina kirkolliset ovat usein ottaneet kantaa että kirkosta lähtee pääasiassa konservatiiveja islam/maahanmuuttosyin. Tämä on jossain määrin paluuta vanhaan.)

Homojen avioliiton vastustuksessa nousi toistuvasti esiin se, miten päätös jotenkin automaattisesti johtaisi siihen että kirkossa homot menisivät avioon. Ja tämä nähtiin uskonnonvapauden murenemisena. On selvää että piispankokous demonstroi että jokainen näistä väitteistä oli vihjeettömiä. Selvästi tästä ei ole kyse. Toki asiasta voidaan keskustella sen vuoksi että laki muuttuu. Mutta keskustelumahdollisuus ei ole uskonnonvapauden tallaamista oikein millään (mielenterveillä) kriteereillä.

Toki tähän liittyen on korostettava yhtä puolta. Avioliittoon vihkimisoikeus on rajoittamaton. Tämä tarkoittaa sitä että jos pappi vihkii homoseksuaalin kirkossa, tehty avioliitto on validi. Tämä on tietenkin uhka niille joista homoja ei saa kirkossa naittaa. Toki tämä homoseksuaalisuustilanne ei ole mitenkään poikkeavanlaatuinen. Vastaava tilanne on ollut kirkkoon kuulumattomien (usein ateistien) kohdalla. Tämä demonstroitui kun kirkkoon kuulumaton Vesa Keskinen sai kirkkohäät. "Vesa Keskisen ja Janen vihkipappi toimi virkavelvollisuuden vastaisesti – sai kirkolta huomautuksen". Tilanne oli haastava koska laki ja kirkollinen käytäntö kohtasivat. Ja tähän liittyen Keskisen avioliiton validius oli pitkän aikaa sotkuinen ; Että oliko hän avioliitossa vai ei ollut. Lopputulos oli kuitenkin se, että maistraatti rekisteröi Keskisen avioliiton siitä huolimatta, että hän ei ollut kuulunut kirkkoon. Keskistä ei siis vihitty uudelleen maistraatissa vaan papin suorittama vihkiminen oli pätevä.

Odotankin nuhtelukohuja jotka liittyvät siihen että joku kapinapappi vihkii homoseksuaalin kirkossa.

Ei kommentteja: