Hirvisaaren hämmästys

"Aamulehti" kirjoitti siitä miten (perussuomalainen) James Hirvisaari oli saanut vihaisia puhelinsoittoja. Taustalla oli se, että Hirvisaari oli facebooksivullaan mainostanut äänestävänsä "vihreää homoa", eli Haavistoa. "Olen aika hämmästynyt, kuinka äärimmäisen kielteisesti sukupuolivähemmistöön suhtaudutaan. Vaikka itse kannatan perinteisiä perhearvoja, ihmisten jyrkkä asenne on yllättänyt minut. Onneksi olen saanut ilahduttavan paljon myönteistäkin palautetta."

Minä en ole yllättynyt. Perhearvojen kannattajien tiukkamielisyys ja aggressiivisuus ovat minulle kokemuksen kautta syntynyt ilmiselvyys, jokin jonka ohittajaa en suoraan sanoen pidä tästä aiheesta ollenkaan tiedostuneena ihmisenä. Tämä aggessiivisuus kuvautuu usein "vastapuolelta" ; Esimerkiksi "City" -lehden uusin numero pitää sisällään Satu Silfverbergin haastatteluun perustuvan lastun, jossa esiintyy ""On yksi puolue, josta kirjoittamalla alkaa sataa nimetöntä paskaa." Paino sanalla nimetön. "Se on siitä jännä, että olen kirjoittanut kaikista muistakin isoista puolueista kärkkäästi. Vihreiltä satoi sähköposteja ja kerran Ben Zyskowicz soitti mulle, kun olin kirjoittanut kokoomuksesta. Kun kirjoitin kolumnin vapaa-ajattelijoiden nolosta kampanjasta, jossa vaihdettiin Raamattuja pornolehtiin, sain palautetta sekä uskiksilta että ateisteilta. Mutta nimettömiä solvauksia ja törkeyksiä - niitä satelee vain perussuomalaisten kannattajilta."" Aggressiivisuus on useille ilmiselvä. Hirvisaari on sen sijaan aidosti yllättynyt. Hän on omiensa parissa, joten luulisi kai hänen tietävän sen mitä hänen oma kannattamansa asia tarkoittaa? Useinhan tämänlainen näkökanta on esimerkiksi uskontokritiikkiin suhtautumisessa tai Relanderin ja muiden "armon vihreiden" parissa ; Ilmiö katsotaan ymmärrettäväksi vain sisältäpäin. Ideologian kannattaja olisi siis sama kuin sen asiantuntija.

En pidä tästä ajatustavasta juurikaan. Oma ideologia pitää sisällään osaamisen lisäksi sellaisen määrän ojia ja lehmiä että on selvää että näiden yhteenosumisilta voitaisiin välttyä. Ihminen on vieraantunut ideologiansa joiltain puolilta joko sokeuden tai sen kautta että ideologiaan liittyvät asiat nähdään itsen kautta. (Eikä vain niin että on ideologia johon itse muokkaudutaan.)

PerusSuomalaisista, perhearvojen kannattajista, kristityistä - ja jopa tiukan linjan fundamentalistisia suuntauksia kannattavista - on Hirvisaaren kaltaisia ihmisiä. Heillä on mielipide jota he puolustavat tiukasti and that's it. He voivat jopa kokea nämä tiukkuudesta tehdyt syytökset kovina ja kylminä leimakirveenheilutteluina koska he ajattelevat että se ei kuvaa heitä itseään hyvin - kenties ei ollenkaan.

Tämä esitetyn stereotypin vieraana kokeminen onkin luultavasti jotain joka nostattaa omalta osaltaan tunteita siitä että uusateistit ovat militantteja. Kuitenkin tässä asiassa taustalla on se, että nämä ihmiset eivät ole kunnolla kokeilleet siellä vastapuolella olemista. Kun vaino ei kohdistu itseen, oma itse nähdään helposti koko ideologian ilmenemisenä. Silloin syytös joka ei osu itseen koetaan valehteluna ja vääristelynä. ~ Ihminen ei yksinkertaisesti kykene kokemaan uskottavana vainoa jonka olemassaoloa ei koe eikä muutenkaan hänelle ilmene, se näyttää vain syytöksenä. Sama on tietysti myös toiseenkin suuntaan ; Jos ideologia ilmenee sinulle konfliktitilanteessa, on helppoa kuvastaa koko ideologia siihen itsekohdattuun.

Hirvisaaren yllättyminen onkin minusta hyvä ja terve muistutus siitä että asiat eivät ole Suomessa niin hyvin kuin moni luulee ; Syynä voi olla sekin että konservatiivisia perhearvoja on viime aikoina puolustettu suvaitsevaisuusdiskurssilla. Tämä taas on painottanut etenkin suvaitsemattomuuden suvaitsemista. Ja tässä mallissa esimerkiksi tämän hetken presidenttipelin finaalikkierrokselle ajaneen vaalituloksen katsotaan heijastavan suomalaisten suvaitsevaisuutta koska se näyttää että nyt, 2010-luvulla, on heteroseksuaalisen konservatiivisen kapitalistimiehen mahdollista päästä Suomen kansan presidentiksi. Muu taas olisi kukkahattutätien homomafiaa, suvaitsevaisuuden vastaista -ja ties mitä muuta vastaavaa. Suvaitsemattomuuden suvaitsemista vaativat ovat sitten itse niitä jotka pilkkaavat liberaaleja siitä että nämä kannattavat toisia mielipiteitä mutta eivät toisia, kun he itse selvästi tekevät juuri tätä mistä he muita moittivat.

Hirvisaari kävi väärällä puolella ja sai pienen maistiaisen siitä mitä siellä oleminen tarkoittaa. Hänen tarvitsisi enää tajuta se, että jotkut ihmiset elävät siellä missä hän kävi vain pienellä turistikierroksella.