Trump teki jotain joka on hyvin poikkeuksellista. Tai oikeastaan hän ei tehnyt jotain ja tämä oli poikkeuksellista. Hän on ensimmäinen presidentti sitten vuoden 1984 joka ei toivottanut puheessaaan Jumalan siunausta. "God Bless America".
Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Sillä se varmasti aikaansaa vahvaa kognitiivista dissonanssia monissa niistä jotka ovat Trumpia äänestäneet. Trumpin voittohan koetaan suurena perinteisten arvojen ja konservatiivien voittona. Mutta samalla niihin arvoihin on haluttu liittää vahvasti jeesusteluun liitetyt valtaoikeudet.
Siunausta on pidetty jonain joka on "hyvän toivotus" joka ateistien olisi syytä niellä ilolla. Mutta sellainen että sitä ei voi korvata millään muulla - itse asiassa tästä asenteesta on ollut kaikuja jopa Suomessa, kun täällä Niinistö on sattumalta otettu käyttöön tämän tyylisen siunailemisen.
Toki Trumpin kampanjassa on ollut uskonnollisia sävyjä ; kuten hikipedia, aikamme virallisin ja paras Totuus, paljastaa "Hänen suosikkikirjansa on Raamattu, ja toiseksi paras hänen oma The Art of the Deal -niminen opuksensa. Kirjoilla on paljon yhtäläisyyksiä: molempien opetukset ovat kyseenalaisia, kumpikin on mahdollistanut järkyttävien sosiopaattien valtaannousua, eikä kumpikaan ole oikeasti kirjoittajaksi väitetyn henkilön työtä." Mutta käytännössä kysyttäessä Trump ei ole osannut tuota lempikirjansa sisältöä edes välttävästi.
Osa onkin jo huhuillut siihen suuntaan että Trump olisi ateisti. (Esimerkiksi Sam Harris meni laukomaan asiasta onelinereitä twitteriin.) Olisi tietenkin hyvin ironista jos kansa olisi varonut ensimmäistä naispresidenttiä niin paljon että olisi päästänyt ensimmäisen ateistipresidentin valtaan. (Vieläpä uskovaisten hurskastelukristittyjen äänillä!) Trup ei toki ole ateisti oikeasti. Mutta idea on herkullinen. On sääli että se ei ole totta. Näin siitä huolimatta että Trump muistuttaa aika paljon ja vahavsti niitä negatiivisia stereotypioita joita kristityt viljelevät ateisteista mielellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!