Yksi tärkeimmistä "sosiaalipornoksi" kutsutun ilmaisumuodon ytimessä on ns. kauhistelukirjallisuus tai kauhistelevat lööpit. Näissä esiin nostetaan traagisia tapahtumia ja elämänkokemuksia.
Tähän lajityyppiin ei yleisesti suhtauduta hyvällä koska siinä lukijan motiiviksi hyvin usein nousee (1) uteliaisuus ja halu työntää nenäänsä toisten privaattielämään (2) halu tuottaa omaan tylsään elämään viihdykettä toisten kärsimyksestä ja (3) halu korostaa omaa normaaliutta. Lukija toki korostaa tässä sitä että (1) tämä tutustuttaa elämän uusiin puoliin, ja näin on avarakatseista ja opettavaista ja toisaalta (2) antaa tunteita ja osoittaa lukijan täten olevan emotionaalinen toisista välittävä ihminen. Kuitenkin esimerkiksi sosiaalipornoisia keskusteluohjelmia katsoessa voidaan nähdä helposti se, että tilanteet ovat hyvin harvinaisia, eivätkä kovin opettavaisia. Ihminen käytännössä saa tunne-elämyksiä, ja on katsomisen jälkeen olennaisesti sama ihminen kuin sen jälkeen. Pahimmillaan prosessissa syntyy "sä -passiivin gloriaa".
Toki tässä sosiaalipornossa on myös "haastatellun" rooli. Se koetaan usein ulkopuolella (1) hyväksikäytetyn rooliksi. Osallistumismotiiveissa voidaankin nähdä kyseenalaisia sisäisiä motiiveja kuten (1) halu korostaa omaa erikoislaatuisuutta (2) halu saada julkisuutta. Teko kuitenkin oikeutetaan yleensä sisäisin putain motiivein joista tärkeimmät ovat (1) halu saada terapiaa ja terapoida kokemuksia ja näin päästä niiden muistamisesta tulevien ongelmien yli (2) halu ratkaista tämä ongelma kokonaan (3) halu tiedottaa jotta muut tuntevat kyseisen ilmiön.
Tämä näyttää että ns. sosiaaliporno on vain osittain likaista ja siinä voidaan nähdä myös jotain eettisesti hyväksyttäviä periaatteita. Kenties tässä syynä onkin se, että se rikkoo perinteistä syvällisyysnäkemystä vastaan ja on perinteisen pinnallisuusnäkemyksen puolella ; Sosiaalipornon traagisuus nimittäin eroaa klassisen tarinankerronnan tragedioista siten että ne ovat perussävyltään ratkaisukeskeisiä. Klassisessa kirjallisuudessa tragedian ytimessä oli hamartia ja determinismi ; On erehdys ja vääjäämättömyys joka tuottaa karuja tapahtumia ja vielä karumman lopun. Sosiaaliporno sen sijaan tarjoaa kärsimyksestä väliaikaisempaa mallia, se maalaa aina joko onnellisen lopun tai mahdollisuuden siihen.
Tämä on hyvä muistaa, jos esimerkiksi rupeaa katsomaan kristinuskoa. Sen perustarina Jeesuksen kuolemasta on nimittäin klassinen tragedia joka loppuu ja kääntyy optimistiseksi deus ex machinan kautta vaiheessa jossa "perinteinen tragedia olisi jo pyöritellut lopputekstejä". Jeesus oli eräässä mielessä "luuserien luuseri" jolla oli rooli eräänlaisessa "varhais -emoangstista" tarinaa. ; Toki nykykulttuurissa hengellisyys on vahvistanut näitä piirteitä. Esimerkiksi viime aikoina on ollut muodikasta pyöriskellä enkeliaiheen parissa. Näissäkin on erilaisia enkelikokemuksia joista monia luonnehtivat juuri ne samat piirteet jotka tekevät sosiaalipornosta myyvää.
Tätä myydään tyylipuhtaasti pehmeinä arvoina. Ja niille joista tämä voi tuntua vastemieliseltä, on hyvä huomata että tässä piehtaroidaan nautiskellen toisten kärsimyksellä. Sen luulisi viehättävän pahintakin kyynikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!