Ymmärrätte varmasti että tämänlainen ajatus saa minut, paitsi kokemaan ikuisen elämän kokemuksia, myös muistuttavat vakavasti siitä maalliisemmasta selityksestä että minulla on yksinkertaisesti kammottavan huono muisti. Olen siis jonkinlainen nuoruusiän dementian ilmentymä.
Jotkut skeptikot heiluttavat Humen nimeä ja occamin partaveitsen periaatetta ja väittävät että poltergeisttarinani olisi epätodennäköisempi kuin huonomuistisuus. Mutta he ovat hulluja. En sano näin häijyyttäni. Sanon näin, koska pidän tämänlaista loukkaavana ; He käyvät persoonaani vastaan ja syyttävät minua hajamieliseksi. Ja ainut keinoni jolla voin puolustautua on kutsua heitä mielihajaisiksi.
Mutta otan tämän vaihtoehdon kuitenkin pienessä määrin huomioon. Siksi olenkin kehittänyt itselleni herttaisen dementiatestin, jonka näen hyvin tehokkaana ja miellyttävänä. Jos tämän laittaisi Niksi-Pirkkaan ja se julkaistaisiin, uskoisin että maailmasta tulisi parempi ja lämminhenkisempi paikka.
Dementiatestini toimii monenlaisiin muistihäiriöihin. - Ja jossain määrin se voidaan liittää jopa masennuksen käsittelyynkin. - Se menee siten, että ensin joku ilta leivot piirakan. Sitten myrkytät sen. Kun sitten seuraavana aamuna heräät, niin näet sen herkullisen piirakan. Kun sinun tekee mieli syödä sitä, muistat kuitenkin että se on myrkytetty. Sitten et syö sitä. Paitsi jos dementiasi on liian paha (tai et masennuksissasi jaksa välittää). Silloinkin asiat ovat kannaltasi ihanaisesti, sillä viimeisenä elinpäivänäsi saat maukasta yllätyspiirakkaa!
Tämä viaton ja skeptinen suunnitelmani on siis täydellinen inhimillisen mielenterveystyön ja diagnostiikan helmi! Tarvitsenkin sen täyteen toteuttamiseen enää sellaista myrkkyä joka tehoaa haamuihin, kummituksiin ja poltergeisteihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!