Kun olin lapsi, oli Suomessa kaksi maallikoille tarkoitettua lehteä. Oli "Tieteen Kuvalehti" ja "Tiede 2000". "Tiede 2000" sisälsi arkikielisempiä esseemäisempiä juttuja, joita kirjoittivat tutkijat, sisältö oli filosofiasävytteisempää ja lehti oli sisällöltään hyvin monialainen, jopa sillisalaattimainen ; Samassa numerossa saattoi olla etologiaa ja naistutkimusta (siihen aikaan todella sillä nimellä). "Tieteen Kuvalehti" taas oli tiedejournalistien työtä ja oli ulkoasultaan tyylikkäämpi ja sen aiheisto oli rajatumpi ja keskittyneempi.
Sittemmin "Tiede 2000" :sta muovattiin ... myyvempi. Tämän jälkeen meillä oli tavallaan kaksi "Tieteen kuvalehteä". En pitänyt tätä muutosta hyvänä.
Tässä tarinassa on tietysti taustalla kannanotto laajempaankin asiaan, eli siihen että en pidä markkinatutkimuslähtöistä tieteen popularisoinnin muokkaamista kovinkaan mukavana asiana. ; Olen sitä mieltä että koko tieteen popularisoinnin "lajityypin" oikeutus on siinä että ihmiset eivät ole yleisneroja ja että siksi on hyvä että asiantuntija selittää asioita. Markkinatutkimuslähtöisessä lähestymisessä taas käy niin että aihe, sen lähestymiskulma ja provokatiivisuus ja provokaation kohdistuminen ovat jotain jonka määrääjänä on maksaja ja kuluttaja. Tämä taas tekee kuluttajasta ylimmän määrääjän. Tämä vääristää.
Toisaalta markkinatutkimuskeskeisyys johtaa siihen että teksteistä yritetään tehdä vetävämpiä. Eikä siinäkään olisi mitään jos tieteen popularisoijat kävisivät äidinkielenkursseja ja oppisivat käyttämään eloisaa kieltä, mutta se kannustaa samalla käyttämään manipulaatiolta haiskahtavia oikoteitä. Tieteen popularisoinnista tulee tällöin helposti yliyksinkertaistettua, lyhennettyä ja alleviivattua.
Näin ollen riskinä on se, että aukeaa tie joka aliarvioi kaikkia ; Sekä lukijan älykkyyttä että kirjoittajan etiikkaa.
Näin ollen tämä teksti ei ole moite "Tieteen Kuvalehdelle" (jonka tilaaja olen nykyäänkin) eikä edes ohje siitä että "Tiede 2000" olisi absoluuttisesti parempi tapa tehdä tieteen popularisointia. Olen vain pitänyt diversiteetistä ;
1: Tiedejournalistit osaavat työnsä puolesta kirjoittaa elävämpää kieltä ja heidän tekstejään on ymmärrettävämpi lukea. Riskinä on kuitenkin "viisi vuotta jäljessä tai ylilyövä spekulaatio" -tilanne. Eli se, että jos tiede on kunnossa, se on jo "vanhaa kauraa" ja jos uutinen on uusi, se on spekulatiivinen.
2: Olisi samalla kuitenkin mielenkiintoista voida kurkistaa myös tutkijalähtöiseen kannanottoon - etenkin jos aihe on "hottia" juuri sillä hetkellä tieteessä. Heidän arvailunsa ovat taustaltaan ja luonteeltaan erilaisia kuin tiedejournalistien, ne ovat nykytilanteeseen kantaaottavia. Toki näitäkään ei voi pitää objektiivisina "supertiedemiesten Jumalansanana", vaan niiden heikkoudet ja vahvuudet muistuttavatkin Hännikäisen kannanottoja esseekirjoittamisesta. Esseessä subjektiivisuus ja objektiivisuus ovat molemmat läsnä ja tätä kautta voidaan kiertää se, että voi kirjoittaa muutenkin kuin (a) asiantuntijalta asiantuntijalle jolloin on vain tekninen muoto mutta ei luettavuutta ja (b) groteskisti yliyksinkertaistettu sisältö joka myydään viihteenä ja jossa ei ole kunnon sisältöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!