Itseä suurempi todellisuus liitetään tyypillisesti uskonnolliseen maailmaan. Ainakin mielikuvissa. Sen sijaan jos ei usko itseään suurempaan todellisuuteen, näkemys koetaan ateistiseksi.
Leinivaaran blogissa kommentoitiin mielenkiintoisesti "There is no absolute truth apart from myself. Luen tämän tarkoittavan metafyysistä relativismia. Naturalismin (oletan useimman ateistin olevan kuta kuinkin naturalisteja) mukaan fysikaalinen aine ja energia ovat olemassaolon perimmäinen perusta; teismin mukaan tietoinen ja täydellinen olento on tämä perusta. Kummankin näkemyksen mukaan kuitenkin jokin ultimaalinen, meidän itsemme ulkopuolinen perusta ja totuus on olemassa. Relativismin tai konstruktivismin mukaan tällaista meidän itsemme ulkopuolista ultimaalista totuutta ei ole olemassa."
Tosin relativismin kohdalla ylläoleva näkemys on hieman ongelmallinen, sillä se johtaisi siihen että relativismi olisi sisäisesti ristiriitainen ; Tieto itseä suuremman todellisuuden puutteesta on sekin tietoa. Oikeasti relativismi voitaisiinkin määrittää enemmän sitä kautta että ei ole välttämätöntä että olisi ihmisen ulkopuolista totuutta.
Toisaalta ylläolevaa voi jatkokehittää. Totuus kun voidaan nähdä joko "maastona" (ontologia) tai "karttana" (epistemologia). Ylläoleva näkemys perustuu siihen että naturalisti ja teisti on foundationalisti. Hän katsoo että on jokin konteksti joka on jaettu ja yhteinen eri ihmisten kanssa. Mutta jos ajatellaankin että ontologian sijasta epistemologia, niin naturalisti tuskin uskoo totaalisen objektiiviseen tietoon. Loogisen positivismin kumoaminen on johtanut siihen että tiede ei ole maailmankuvavapaata tai kuvaa todellisuutta aivan sellaisenaan. Tällöin itseä suuremman totuuden näkeminen voi olla mahdollista.
Sitten on tietysti vielä tosiasiamaailman ja eettisen maailman ero. Ateitit uskovat usein Humen giljotiiniin ~ olemisesta ei voi päätellä että asian pitää olla niin. Tästä seuraa se, että moraalinen totuus sidotaan inhimilliseksi konstruktioksi. Tällöin ihminen ja hänen lajikehityksensä perustuu ihmistä suurempaan todellisuuteen, mutta eettinen puoli on sitten konstruktivismin mukainen.
Toki löytyy ateisteja, kuten Sam Harris, jotka katsovat että etiikka on lajinkehityksen mukana tullut lajinmukainen käyttäytymismallisto. Silloin etiikka on ymmärrettävä tehokkaana yhteistyöstrategiana joka auttaa selviytymään. Harris moittiikin siksi kovasti Humen giljotiinia ja konstruktivistista etiikkaa. Hänelle etiikkakin perustuu itseä suurempaan todellisuuteen.
Itse olen toki näitä ihmisiä, joiden mielestä modernismi on loistava asia. Sen kirous on tieytsti se, että ihminen ei voi "ylittää itseään" tai "tulla itseään suuremmaksi". Sen siunaus on se, että ei tarvitse. ~ Katsonkin että fysikaalinen todellisuus on itseäni suurempi, mutta ei välttämättä itseäni eettisempi. Soveltava etiikka näyttäytyy minulle tosin sekoituksena sekä lajityypillisiä mieltymyksiä että opittuja mielipiteitä. Se, mitä etiikka on tämän ulkopuolella - tai onko sitä tämän ulkopuolella. Siihen kieltäydyn ottamasta suoraa kantaa. Kompetenssini ei riitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!