Joku on väärässä internetissä. Ytimessä on argumentaatiota kuten "If Darwin's theory of evolution were true, there would be in every species a constant and ruthless competition to survive: a competition in which only a few in any generation can be winners." Eli jos evoluutio olisi totta, olisi lajien elämä taisteluorientoitunutta ja väkivaltaista. Näin saadaan aikaan mielikuva siitä että evolutionismi voidaan esittää itsekkyyden julistuksena. Jonain jolla oikeutetaan "hedonistinen arvotyhjiössä rypeminen".
En voi sanoa muuta kuin että Frans de Waal kutsuisi tätä siksi, että sekoittaa prosessin ja lopputuloksen toisiinsa. Yleensä on pätevää huomata että syy ei ole seuraus.
Näin voidaan huomata, että esimerkiksi peliteoriassa luonnonvalinnan strategia kannustaa myös yhteispeliin. Uskallan jopa sanoa että adaptaation ideana on hyvinkin suuresti kärsimyksen väheneminen. Luonnonvalinta perustuu rikkimenemiseen, mutta lopputuloksena on jotain joka ei mene yhtä helposti rikki.
1: Luonnonvalinta itsessään ilmenee esimerkiksi jo sitä kautta, että eliöt lisääntyvät -jopa eksponentiaalisesti, mutta luonnolla on kantokyky jota ei voida ylittää. Tällöin vastaan tulee raja, jolloin on ikään kuin pakko kuolla. Näin taistelu on ilmiselviö. Luonnonvalinnalla on sen sijaan teho, joka riippuu kuolemistahdista, geneettisen variaation määrästä ja siitä miten suurella todennäköisyydellä tämä geneettinen variaatio korreloi sen kuolemisen kanssa. Tämä voi olla hyvinkin pientä tai suurta. Voidaan sanoa että toki jos tälläistä karsinta on, luonnonvalintaa tapahtuu. ; On esimerkiksi hyvä muistaa että jos populaatioon ei kohdistu ominaisuuden kohdalla valintapainetta, ei se tarkoita että ominaisuuteen ei olisi koskaan liittynyt valintapainetta. Ihmisen sormien lukumäärään ei juurikaan liity luonnonvalintaa, koska sormien määrän variaatio on pientä. Mutta se ei tarkoita että sormiin ei olisi kohdistunut paljonkin evoluutiovoimia menneisyydessä... Näin vaikkapa lajon syntytapa kovan valintapaineen seurauksena ei tarkoita sitä että populaatio eläisi nyt kovassa valintapaineessa... ; Tämänlaiset tosin voivat sekoittaa ajattelua pääasiasta, joten tästä ei tämän enempää.
Tämän jälkeen on helppoa huomata että väite siitä että evoluutioprosessista seuraisi julmuutta perustuu lähinnä taikauskoisesti sävyttyneeseen olemusajatteluun. Samalla selviää että kreationismi selittyy, ei evoluutioteorian ymmärtämisellä, vaan se elää evoluution väärinymmärtämisen painamisella papereihin. Ja että kyseessä on maailmankuvaan kohdistuva pilkkastrategia, jossa mudanheittoa ei säästetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!