Sain maanantaina ihanan mahdollisuuden päästä kokeilemaan ninjutsua - hyvin hyvin pitkästä aikaa.Käytännössä pyörimme lattialla hyvin erikoisilla ja erilaisilla tavoilla. Siihen liittyi myös alkuvenyttely. Kokeilu oli puoleltani virhearvio, koska päädyin tekemään liian paljon liian nopeasti. Käteeni tuli bujinkanin kirous, joka muistuttaa siitä että itsepuolustuslajit ovat hieman kuten parisuhteet : Ei pidä hyppelehtiä ihan minne tahansa ja miten tahansa. Sillä eri lajit vaativat erilaista lihaksistonkäsittelyä. Miekkakaksintaistelussa hyppeleminen ja pomppiminen ja pyöriminen lattioilla erilaisilla tavoilla ei olisi kovin järkevää. Venyttelyssä sainkin aikamoisia kramppeja, jotka johtuvat ilmeisesti siitä, että lihas venyy liikaa ja sitten se refleksinomaisesti toimii kuten olisi tilanne jossa raajoja revitään. Eli supistaa liikettä vastaan.
Niinpä käteni kipeytyi. Ja tämän vuoksi jouduin lähtemään tiistain miekkailutunnilta kesken. (Vika oli tietysti tavallaan oikeutettu rangaistus, hieman kuten sukupuolitauti.) Olisin itse toki ollut mielelläni loppuun asti, mutta Windsor huomasi melko pian (mikä on melko hieno huomio, koska hänellä oli aika monta oppilasta) että käden toiminta ei ollut normaali, tarkisti että kyseessä ei ollut normaali lihasvamma. Ja hän suositteli että lähtisin lääkärille asian kanssa. (Hoiti tilanteet ja pyöritti samalla muuta luokkaa ilman että harjoitteluun tuli katkoja, mikä on jo itsessään temppu.)
Lääkärissä paljastuikin sijoiltaan mennyt luu. Sama kohta on ollut rikki jo aiemminkin, kaaduin sen kanssa ekaluokkalaisena kun juoksentelin käytävillä ja minut ystävällismielisesti kampattiin. Kyseessä ei ollut aggressio, mutta sillä oli pitkäjänteiset seuraukset joita ekaluokkalaisen järjenjuoksulla ei oikein osaa arvioida. Tätä kautta on jopa todennäköistä että minulla on kädessä joku heikompi paikka (joka joko ilmeni ensimmäisen kerran kun kaaduin ensimmäisellä luokalla tai sitten vamma syntyi tuossa hötäkässä ja jatkossa se tapahtuu helpommin.)
Mitään pysyvää vammaa ei pitäisi tulla - ja se itse asiassa tuntuu jo ihan hyvältä ilman tukisidettä jota minun muka pitäisi pitää - mutta joudun ottamaan käden kanssa rauhallisesti jonkin aikaa.
Mutta onneksi minulla on nyt erinomainen mahdollisuus ja motivaatio harjoitella yhden käden punnerruksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!