Internetin käyttökin tietysti heijastelee omaa persoonallisuutta. Mutta ihmiset voivat periaatteessa teeskennellä, joten rehellisyydenkin selvittämiseen luulisi olevan kiinnostusta. Blogejen kirjoittamista onkin tutkittu tämä asia mielessä vakavastikin. Tutkimuksessa oli käyty läpi 694 blogia, ja niiden kirjoittajia oltiin luokiteltu kyselyn avulla. Huomattiin, että vaikka ihmiset voisivat periaatteessa antaa itsestään idealisoidun kuvan, heidän sanavalintansa kertovat heidän luonteestaan.
Otan pari, mielestäni omaan blogikielenkäyttöön sopivaa luokitelmaa ; Esimerkiksi neuroottiset bloggerit kirjoittavat negatiiviseen sävyyn. Avoimuus taas yhdistyi siihen, että ihmiset käyttivät formaalimpaa kieltä ja pidempiä lauseita. Tutkimus ei vastannut perinteiseen kielen ja persoonallisuuden väliseen ongelmaan : Yhteys ei suoraan kerro vaikutuksen suunnasta. Kenties neuroottiset ihmiset näkevät maailman toisin ja alkavat siksi käyttämään negatiivista kieltä. Tai sitten negatiivinen kielenkäyttö muuttaa ihmisen suhtautumisen maailmaan vähemmän neuroottisesti.
Ratkaisu on sinällään olennainen, koska jos kieli johtuu neuroosista, on kielen korjaaminen pintasilausta, jolla teeskentelyllä peitetään ongelmaa ja se voi jopa pahentaa tilannetta, negatiivinen kielihän ja kirjoittaminen inhottavista asioista voi olla vaikkapa terapeuttista tilanteen käsittelyä. Jos suunta on toinen, kielenkäyttö voikin muuttaa ihmisen suhtautumistapaa ja se on täysin oikea ratkaisu ongelmaan.
1 Lause on ihan lähellä poliitikkojen mainintaa, mikä ihmeellinen yhteensattuma, joka ei kuvasta järjestön eikä sen jäsenten mielipiteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!