Elokuva- ja muukin viihdeteollisuus toistaa tilanentta jossa antagonisti - eli "pahis" - paljastaa protagonistille - eli "hyvikselle" - koko hienon suunnitelmansa ytimen. Ilmiö toistuu piirretyistä James Bond -elokuviin. Kiinnijäämisen rangaistukseksi saadaan kuulla monologi jossa koko pahan suunnitelma selitetään.
Jotenkin kuuluu asiaan että tälläinen yksinpuhelu pidetään.
1: Tarinankerronnan kannalta tämä antaa sankarille olennaiset tiedot. Ja katsojakin pääsee näin mukaan tietämään tilanne joka johtaa siihen että hän jännittää mitä seuraavaksi tapahtuu.
2: Toisekseen se kuvaa tietynlaista epäsosiaalisuutta. Paha ei paljasta suunnitelmiaan kovinkaan usein dialogissa, keskustelussa. Puhe on sen sijaan usein pitkä yksinpuhelu jossa sankarin rooliksi jää toimia yleisönä. Näin ikään kuin korostuu se, miten normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä vieraantunut paha on. Pahasta vieraannutaan.
Sen sijaan on vaikeampaa ymmärtää miksi pahis haluaisi pitää tälläisen monologin. Joku voi tuupata tämän pelkkänä huonona kekseliäisyytenä ja pitää sitä tarinalle huonona. Mutta kirjallisuutta voi aina lukea monella tavalla.
1: Helposti tämä voidaan motivoida pätemisen halulla. Yksityiskohtainen suunnitelma on niin hienostunut että hyviksenkin tulisi voida kokea ihailua ylivaltaisen taitavan suunnitelman edessä.
2: Jossain tapauksessa pelkkä asiasta innostuminen riittää ; Esimerkiksi Jules Vernen "Sukelluslaivalla maapallon ympäri" -kirjassa kapteeni Nemo pistää ensi töikseen kapteeni Aronnaxin ja harppuunamies Ned Landin istumaan alas ja pitää heille monologin jossa selittää veneen tekniikasta. Tässä vaiheessa kirjaa Nemo esiintyy vaarallisena ; Merillä laivoja on tuhonnut hirviö, ja Aronnax on lähtenyt metsästämään tätä. Hirviö on kuitenkin sukellusvene. Kirjassa tässä vaiheessa näyttääkin siltä että "paha pitää monologin", mutta myöhemmin Nemosta paljastuu positiivisempia puolia.
3: Joku voisi hakea syitä jopa yksinäisyydestä. Hullu professori on vieraantunut seurasta ja yksinäinen. Siksi seuraa pidetään sillä ainoalla tavalla joka osataan ; Puhutaan siitä asiasta jota osataan. Tässä selityksessä joko pahuus aikaansaa yksinäisyyden ja eristymisen kun ihmiset eivät kestä ilkeitä suunnitelmia kähmivää. Tai sitten yksinäisyys ajaa vihaan ja tuhosuunnitelmat ovat tämän lopputulos.
Huvittavana kuriositeettina voisi tähän liittää kaksi asiaa, vitsin vuoksi;
1: Luennot. Jos mielenterve professori - vaikkapa Indiana Jones - pitää monologin, hän luennoi. Tämä ei irrota häntä ja tee vieraaksi, vaan selittää elukuvan katsojalle että "tämä herra on oppinut mies". Hulluilla professoreilla ei ole luokkahuoneita joille puhua perehtyneisyydestään, joten hän joutuu tyytymään mihin tahansa yleisöön.
2: Blogaaminen. Jos bloginpitäminen nähdään "Nietzscheläisenä autiomaana", sen kommentointi ilmenee lähinnä väärinymmärryksinä. Tällöin blogi ei ole keskustelevaa. Dialogin sijasta tulee monologi. Tätä kautta yleisön saa tyhjästäkin. Siinä missä Wellsin "Näkymätön mies" -kirjassa paha Griffin keksii keinon muuttaa itsensä näkymättömäksi -mutta ei keksi miten palauttaa tilansa normaaliksi ja menettää mielenterveytensä - ja menee sitten tohtori Kempin luokse pitämään monologia maailmanvalloitussuunnitelmistaan, voi blogaaja tehdä vastaavan omasta olohuoneestaan.
Kirjoittaja poistuu takavasemmalle hihitellen ja käsillään kähmien. Viagraohjautuvia lasersäteitä ampuvat piraijat ovat valmiina. Kiäh kiäh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!