Logiikassa voidaan käsitellä monenlaisia asioita. Esimerkiksi mallissa voidaan sanoa että A=B. Voimme laittaa tällä tavalla hyvin erilaisia lauseita. Ne ovat logiikan kannalta samanlaisia.
Voidaan vaikka rakentaa systeemi jossa on lause "lumi on valkoista". Samanarvoinen lause sen kanssa on "lumi on sinistä". Me voimme hyvinkin rakentaa erilaisilla oletuksilla sellaisia päätelmiä että päätelmät ovat loogisesti totta. Jos oletetaan että A=C ja B=C, silloin seuraa väistämättä että A=B.
Loogisuus ei vielä tarkoita empiirisyyttä, maailmassa toteutumista. Tässä ruvetaan puhumaan totuusehdoista. Nämä rakenteet itse asiassa esittävät että minkälainen maailman tulisi olla jotta se olisi totta. Osa lauseista voi olla loogisesti tosia ja empiirisesti epätosia.
Analyyttisen filosofian ystävät esittävätkin usein että ymmärtääkseen lauseen täytyy ymmärtää sen totuusehdot. Tämä on tärkeä jaottelu, koska voimme ymmärtää epätosia asioita, lauseita. (Oletetaan että "lumi on sinistä" on sellainen.) Eli ymmärrämme mitä jokin lause tarkoittaa vaikka se ei olisi lainkaan totta. Voin vaikka sanoa että olen metrin mittainen. Tämä on valhe, mutta kaikki tietävät minkälainen maailma (tai maailman osanen) olisi jos se pitäisi paikkaansa. He ymmärtävät lauseen totuusehdot.
Puhdas rationaalisuus on tätä kautta nähty hieman ongelmalliseksi. Loogisesti ymmärrettävä ja koherentti maailma voi olla epätosi. Toisaalta empiirikotkaan eivät ole vapaita logiikasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!