perjantai 25. heinäkuuta 2008

Sopimuskysymys.

Asumme Suomessa ja puhumme suomen kieltä. Mutta miksi?

Koska enemmistö suomessa asuvista on sitä mieltä? Tarkemmin ajatellen syy on siinä, että enemmistö Suomessa asuvista ei ajattele sitä. Ne ovat kuusijalkaisia ja syövät. Osa kahdeksanjalkaisista odottaa että edelliset tulevat lounaalle. He eivät välitä. Lisäksi suomessa on valtavasti nelijalkaisia, jotka eivät myöskään kutsu tätä paikkaa miksikään. (Tai sitten Suomen nimi on "hau hau" tai "muu".) Enemmistö kaksijalkaisistakin sirkuttaa ja miettii sitä että jos hän voisi mennä kuusijalkaisen luo lounaalle. Suomea kutsutaan Suomeksi siksi että enemmistö ei välitä. Vain marginaalisen pieni ryhmä välittää. Ja vain heidän näkemyksellään on väliä. Ainakin heidän mielestään.

Tämä konkretisoituu esimerkiksi seuraavassa keskustelussa. Enemmistö ihmisistä on sopinut miten genitaalilävitys kirjoitetaan. Ja nuo nuoret kokevat olevansa enemmistön "vallan alla". Tosiasiassahan olisi mahdollista kehittää kieli, jota he käyttäisivät vain keskenään. Siinä sanat voisivat olla muodoltaan mitä vain.

Kieli on vain väline. Muoto. Kielessä merkitystä ei anna muoto, vaan sisältö. Sana, jolla on mielikuva, mutta jolle ei myönnetä määritelmää, on tyhjä. Ja sen käyttäminen on vain mielikuviin vaikuttamista, ei argumentaatiota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!