Pyhä Yksinkertaisuus ; Kristillisen konservativismin määrittelystä

"Kotimaassa" oli Matti Hernesahon kirjoitus konservativismista. Hän aloitti sen sanoilla "80-luvulla olisin varmasti vastustanut naispappeutta. Se oli silloin meillä konservatiiveilla tapana. No, minä hyväksyn naispappeuden. Olen siis sopeutuvainen konservatiivi. Suolani maku on väljähtävää sorttia." Tämä on jotakuinkin sama mitä olen itse ajatellut - itsekin noin mielestäni enemmän konservatiivina kuin liberaalina. Konservativismi on määritelmällisesti pyrkimystä säilyttämään hyväksi koetut asiat. Ei dogmisto jossa jämähdetään muutosvastarintaan muutosvastarinnan vuoksi. Konservativismi ei siis määritelmällisesti tarkoita nurkkakuntaista jäkälöitymistä vaan kohkaamisen vastustamista.

Toki tähän liittyy tiettyä "hitautta" jos sitä vertaa nopeimpaan. Minäkään en tunnetusti ole "early adopter", en varsinkaan teknologiassa. Silti minulle on ehtinyt kasautua monia "liberaaleja mielipiteitä" jotka eivät mielestäni tee minusta liberaalia. Koska liberalismi, kuten konservativismikin ovat mielestäni asenteita eivätkä dogmajoukkoja.

Tämä onkin siitä kiinnostava ajatus, että olen huomannut että minulla on tällä hetkellä liberaalimpia mielipiteitä kuin mitä minulla oli aivan nuorena. Tästä huolimatta olen suhteellisesti vanhoillisempi muuhun yhteiskuntaan verrattuna kuin tuolloin. Silloin näkemykseni olivat "nuorekkaita" sen ajan maailmassa. Tämä onkin hyvä muistaa sillä monesti asia esitetään siten että vanhemmiten sitä sitten opitaan ne "vanhat hyvät totuudet", kun on tultu viisaiksi. Kuitenkin näyttää siltä että monesti mielipiteet pidetään ja vanhoillisuus johtuu siitä että muut ovat "juosseet ohi".

Kuitenkin nuorelle tai nuorehkolle konservatiiville elämä on hyvin hämmentävää. Sillä tarjolla on vanhoja konservatiiveja. Ja tästä seuraa erikoisia asioita ; "tämän päivän kirkollisessa diskurssissa konservatiivin ja liberaalin määrittely on hyvin yksinkertaista: joko kannatat nykyistä kirkon avioliittokäsitystä ja olet konservatiivi tai kannatat avioliittokäsityksen muuttamista ja olet liberaali." Tämä ei ole enää asenne vaan tämä on dogmisto. Se vertautuu siihen että maailmankuva olisi ulkoa määritelty mielipidejoukko joka sitten opeteltaisiin ulkoa. Hieman kuten kauhuelokuvien "ostoslista -metodissa" jossa kauhu tunnistetaan siitä että siinä on tiettyjä kauhulle tyypillisiä piirteitä ja kuvia. "Me konservatiivit hairahdumme usein siihen, että arvioimme kanssasisariemme ja veljiemme uskon laatua etiikan perusteella. Monet ovat tehneet eettisistä mielipiteistä oikean uskon mittareita. Kun ilmoitin viime syksynä kannattavani valtiollisen avioliittolain muutosta siitä syystä, että se edustaa demokraattisen valtion enemmistön eettistä käsitystä, sain näiltä (oikean konservatiivisen) uskon sisarilta ja veljiltä huolestuneita viestejä. Tuntui, että olin livennyt oikeasta opista."

Tämänlaiset konservatiivit ovat hölmöjä. Jos he ovat kristittyjä tai muuten uskovaisia he edustavat minulle hölmöjä jotka eivät ole jalostaneet hölmöyttään ja ryhtyneet houkkapyhimyksiksi. He ovat vain hölmöjä. Oi Pyhä Yksinkertaisuus!