perjantai 21. tammikuuta 2011

Saavuttamattomat tavoitteet.

Skeptikoille esitetään joskus huolestuneita kommentteja. Niiden aiheena on taikauskoa vastaan taisteleminen. Sen sanotaan olevan turhaa, koska maailmassa on aina ollut taikauskoisuutta, ja että se ei tule suinkaan vähenemään. Tämänlainen reagointi tulee yleensä ei_skeptikolta, joka ei jaa skeptikoiden tavoitteita. Hän tulee ikään kuin ulkopuolelta esittämään strategisia tavoitteita, jotka tuntuvat palvelevan enemmänkin hänen omaa asiaansa kuin sitä asiaa, jonka kannalta hän ikään kuin teeskentelee lähestyvänsä asiaa. Kyseessä onkin eräs hyvin yleinen "concern trollauksen" muoto.

En oikeasti tiedä, miten tämänlaiseen asiaan oikein tulisi suhtautua. "Vakavasti ottaminen" ei tosin ole siinä valikoimalistauksessa mukana. Vastaava argumentti tulee usein ateisteillekin vastaan ; Siinä on tosin mukana piilo -oletus siitä että ateistit olisivat "valloittamassa maailmaa". Silloin ideana on se, miksi vastustaa uskontoa kun uskontoa tulee kuitenkin aina olemaan. Kukaan ei kuitenkaan mene uskonnonjulistajalle kyselemään että miksi hän käännyttää ihmisiä, kun kaikki ihmiset eivät kuitenkaan tule kääntymään - jopa kristinuskon teologia puhuu helvetistä tai kadotuksesta tässä yhteydessä. Epäonnistuminen on jossain määrin pakollista. Julistaja ei pelasta kaikkia ihmisiä.

Tätä kautta itse asiassa päästäänkin näppärästi siihen, miksi tämänlainen lähestymistapa on ylipäätään kummallinen. Kun esimerkiksi tehdään hyväntekeväisyystyötä, taistellaan köyhyyttä ja nälänhätää vastaan. On kuitenkin lähes varmaa että aina tulee olemaan köyhiä ja aina tulee olemaan nälkäisiä. Sodanvastainen työkin on turhaa koska uusia sotia syttyy aina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että asioille ei voitaisi tehdä jotain ja että tarkoitus ei olisi silti tavoitteellisesti hyvä. On tehtävä ikään kuin mahdoton tavoite olisi mahdollinen. "Mahdotonta" -heitto olisi tässä yhteydessä vain jotain joka iskee motivaatiota työltä. Sitten ei saada sitä vähääkään aikaiseksi.

Itse asiassa vastaava on läsnä hyvin monessa asiassa. Avomielisimmät muistuttavat että "mahdotonta" on liitetty esimerkiksi kuussa käymiseen. Moni mahdoton asia on muuttunut mahdolliseksi. En itse toki ole niin haihatteleva että uskoisin että monikaan asia olisi tämänlainen. Sen sijaan uskon että maailma on täynnä asioita joita ei voida kokonaan ratkaista, mutta jotka voidaan osittain ratkaista.

Ja kyllä. Taikausko on yksi näistä.

4 kommenttia:

  1. Anoppini, joka tosin uskoo etiäisiin ja muihin kummiin juttuihin ainakin vähän, mutta on muuten viisas ihminen, on sanonut monasti: "Välhä se o' ku' väl pietää"

    Eli kaikesta kannattaa välittää.

    VastaaPoista
  2. Äskettäin just juttelin proffan kanssa, joka oli hiukan, mutta vain hiukan, koittanut saada järkeä kasvihuonedenialisteille, että hän ei jaksa taistella, ne ei käänny jne. -Joo, minä sanoin, ei käännykään, mutta onhan kolmas eli epäröivien ryhmä, joka voidaan "pelastaa". -Ai nii joo ne.. proffalla sitte välähti.

    Helposti unohtuu, että ei ne jääräpäät, vaan epäröivä suuri yleisö on kohderyhmä nro 1. Netissä kohtaa vaan yleensä noi jääräpäät. Liekö näin kadulla kanssa ?

    VastaaPoista
  3. Kannabistit ja muut huumeiden+päihteidenpuolustajat sanoo, että ihmiskunta on aina käyttänyt erilaisia huumeita ja pitäisi kriminalisointi ja rajoituksetkin poistaa turhana.

    Minä olen heitä vastaan usein esittänyt vastakysmyksenä vertauksen, että päin punaisia ja ylinopeutta ja rattijuoppona aina ajetaan eikä loppua tulevan, että pitäisikö niidenkin kriminalisointi lopettaa?
    Eli tuo "aina ollut, ei koskaan lopu, joten hyväksykäämme" argumentti ei nyt välttämättä ole, ainakaan yksinään, hyvä.

    VastaaPoista
  4. tyy. Valitettavasti minun on tunnustettava, että en yhtään käsittänyt kommenttiasi. "Puhukkee suamee" -ilmiö hämmentänee, ainakin.

    KAT: Strategia on tosiaan yllättävän yleinen. Huomiosi "sivullisista epäröijistä" on myös tärkeä. Aihehan on kovasti mutkikas.

    VastaaPoista

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!