sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Pieni ajatus ajattelun ja harjoittelun tylsyystasoista.

Filosofisessa pähkäilyssä ongelmanratkaisussa on kahdenlaisia toimijoita : Mekaanisia taitureita ja uutta luovia. Tälle jaolle on nimet konvergentti ja divergentti:
1: Konvergetti on hyvä pelkistämään ongelmat pääosin tiivistämällä sen vanhaan. Tämä ratkaisutapa on tehokas, ratkaisu tulee melko nopeasti ja tulos pysyy samassa tilassa samana. Lopputuloksesta tulee kiteytynyttä ja muodostaa eheän systeemin.
___1.1: Konvergentti ajattelu tuottaaa ratkaisuina kahtiajakoja, jotka voivat johtaa dikotomiseen, mustavalkoiseen tulokseen. Vaihtoehdot näkyvät "joko tai" -pohjalla jossa erot ovat jyrkkiä. Ongelmana on siis "yhdellenapille tehty tärkeilijä".
2: Divergentti taas etsii erilaisia ongelman katsomistapoja. Tätä kautta mukaan astuu vaihtoehdot, luovat ja erilaiset ratkaisuja. Ja joskus ratkaisuja saadaan useita. Ratkaisu voi vaihtua hienovireisesti kontekstin mukaan.
___2.1: Lopputulos voi olla saivarteluakin. Ja hitaampaa tuottaa, kun ratkaisutavan keksiminenkin täytyy keksiä ja vasta sen jälkeen sitä päästään käyttämään. Riskityyppinä on siis "todellisuuspakoinen haahuileva taivaanrannanmaalari".

Käytännössä kaikki ovat molempia jonkin verran. Mutta toinen on vallalla joko aiheessa tai muutoinkin. (Pahimmillaan on kuin minä, kantaa yllään molempien ongelmatyyppien hahmot.)

Yllä oleva on tärkeä ymmärtää jos ajattelee luokitella erilaisia itsepuolustussysteemeitä: Kamppailulla on konteksti. Tästä olen aiemmin kirjoittanut muistilapun.

Esimerkiksi tämänhetkinen miekkailukouluni opettaa kaksintaistelua urheiluhengessä. Tämä on hyvin erilaista kuin katuväkivalta. Kadulla kohdaten väkivalta ei ole molempien hyväksymää eikä molemmilla ole yhtäläistä käsitystä sen alkamisesta. Uhri yleensä yllätetään enemmän tai vähemmän ; Kaksintaistelussa taas tiedetään että tilanne on päällä. Samoin kuin historiallisessa tavassa taistella. Mentiin tiettyyn paikkaan jossa tiedettiin että taistellaan.

Ero on olennainen. Sillä kaksintaistelu vaatii paljon enemmän peliä. Siinä mietitään mitä toinen tekee. Pelissä on vaihtoehtoja. Kaksintaistelussa divergentti ajattelu on vaadittua. Se tuo voiton. Konvergentti reagointi tekee yksilöstä ennustettavan ja siksi helpon voittaa.

Itsepuolustuksessa taas jos on vaihtoehtoja, käy helposti niin että on liian hitaasti mukana ja tästä seuraa vain huonoja asioita. Itsepuolustuksessa on hyvä olla automaattinen aggressiivinen ja tehokas reaktio muutamiin asioihin: Esimekriksi yksi siihen että sinuun tartutaan edestä, toinen että sinuun tartutaan takaa. Ja kolmas että jotain tulee kohti nopealla vauhdilla. :Iskua ja potkua ei kannata erotella, yllätettynä aikaa tehdä eroa ei ole. Itsepuolustuksessa konvergentti ajattelu tuo jotain joka toimii usein ja tekee tämän riittävällä nopeudella. Divergentti ajattelu hidastaisi reagoimista liikaa.

Tämä vaikuttaa tietysti harjoitteluunkin. Itsepuolustuksessa on enemmän yhtä tekniikkaa ja toistoja. Tämä tekee siihen harjaantumisesta helposti tylsää verrattuna kaksintaistelua käyttävään systeemiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!