Koska kilpi on metallia:
1: Toinen ei käytännössä lyö kilven läpi. Mutta toisaalta se ei iskun jälkeen jää siihen "itsestään". Eli jos pelkän iskun torjuu kilvellä, se ei pysäytä vaan siirtää syrjään.
2: Kuitenkin tässä tapauksessa se tärkein asia on se, että kilpi takaa suojausalueen. Jos piirrät viholliselle paikan, kilpi suojaa tietyltä suunnalta tuleviin iskuihin. Tärkeintä onkin vain varmistaa, että on itse suoja -alueella.
Ja koska se on pieni:
1: Sitä on kevyt liikutella.
2: Jo pienikin muutos toisen sijainnissa muuttaa suojaavan alueen dramaattisesti. Eli kun toinen liikkuu, se voi muuttua dramaattisesti. Tämä tarkoittaa sitä että ollakseen suoja -alueella, täytyy osata ennakoida.
Tilanne muuttuu jos kilpeä ei enää kuvitella passiiviseksi kappaleeksi, jota vain pidetään. Sillä liikuttelemalla sillä saadaan iso määrä "mahdollisia suoja -alueita". Toisekseen sitä usein käytetään parina miekan kanssa. Yleensä siten että kun isku siirtyy kilven kautta syrjään, se saadaan miekan vaikutuspiiriin, jossa sitä voidaan hallita joko pelkällä miekalla tai kilven ja miekan yhteisvaikutuksesta. Tyypillisesti kilpeä pidetäänkin miekan yhteydessä, yleensä miekkakäden lähellä.
Aktiivisuus ei tietenkään tarkoita sitä että koko ajan olisi hosuttava. Päin vastoin. Sillä jos liikutat kilpeä johonkin suuntaan, käy juuri samoin kuin miekankin kanssa käy: Suljet linjaa jonne kilpeä työnnät ja avaat sitä joka on toisessa suunnassa. Tätä kautta toinen tietää mitä sinun on vaikeampi (tai helpompi) torjua. Siksi onkin hyvä huomata, että buckleria käytettäessä on tavallista että ennen hyökkäystä ei vaan huidota villinä. Mutta sitten kun toinen iskee, niin kauan kuin kontakti on päällä, kilvellä ei ole "hiljaisia hetkiä". Sitä käytetään silloin aktiivisesti.
Idea kilvessä on sama kuin miekasa: Suljetaan toisen hyökkäyslinjat ja varmistetaan että linja on auki omalle hyökkäykselle. Kilvellä voidaan myös työntää toisen miekkaa tai estää toisen kilpeä liikkumasta. Tällöin toista kontrolloidaan ja tämän aktiivinen bucklerinkäyttö estetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!