perjantai 3. helmikuuta 2017

Pieni ajatus leimasanojen taka-ajatuksista

On yleistä kansantietoa että hyvin pilkattu on jo puoliksi nolattu. Tässä mielessä kaikki pilkkasanat eivät ole samanarvoisia. Otetaan esimerkiksi sana "femakko". Se on sana joka on esiintynyt kauan, esimerkiksi "Pahkasiassa". Sanan takana on tietenkin se, että kaksi sanaa on sidottu yhteen. "feminismi" ja "emakko". Tämänlainen sanojen fuusio on ns. "yhden pisteen vitsi".

Toisaalta juuri tämä tekee sanan sellaiseksi että sitä on hyvin vaikeaa pitää vain "neutraalina" tai "pelkästään kansankielisenä". Se on alatyylinen ja vain tätä kautta yhteys "rahvaaseen" voidaan saada. Pitää olla melkolailla yksinkertainen jos ei ymmärrä sanan takana olevaa loukkausta. ; Tämän sanominen ei ole sensuuria, vaan vaatimusta terveeseen järkeen ja rehellisyyteen. Jos käyttää sanaa, niin siitä vaan. Mutta jos teeskentelee että temppu on neutraali, on joko tyhmä tai valehtelija. Eikä kolmatta vaihtoehtoa ole.

Samalla taustalla voidaan huomata että sana "persu" tai "libretardi" ei ole samantyyppinen loukkaussana kuin "vassari". Ttä voi olla vaikeaa huomata. Koska prosessissa käy helposti samoin kun eläinvertausten kohdalla. Jos on helppoa tajuta että "femakko" on asiaton, voi silti selitellä että itse voi käyttää sujuvasti arkikielessä usein toistettua termiä "sovinistisika", koska kohde jotenkin ansaitsee ko. nimityksen. Tässä unohtuu tietenkin se, että moni "femakko" -termiä käyttävä uskoo feministien ansaitsevan sen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!