tiistai 18. lokakuuta 2016

Pornon tuomitsemisnäkökulmat

Katsoin "Bound" -elokuvan. Siinä oli näennäisesti aiheena sadomasokismi. Elokuva oli kuten kaikki muutkin eroottiset tai pornografiset tai sellaisella leikittelevät elokuvat jostain syystä ovat. Eli aika huono.

Tarina meni suunnilleen siten että tylsää seksielämää viettänyt nainen heittäytyi seikkailuun ja dominantin miehen hallittavaksi. Tämä on aluksi jännittävää, kun ilmeisesti silkkisistä silmälapuista ja hitaasta ja hellästä rakastelusta koostuva sadomasokismi tekee naisesta seksipalvelujen kohteen. Sitten nainen voimaantuu ja hallitsee miestä ja ryhtyy dominanaiseksi. Elokuvan keskushenkilö oli nainen ja asiat kuvattiin naisnäkökulmasta. Tämänlaatuinen pseudosadomasokismi ei ole "50 shades of Greyn" jälkeisessä maailmassa täysin tavatonta.

Pornografiaa vastustetaan kohtuu usein. Mutta kaikki vastustus ei ole tehty samasta muotista; Niistä ensimmäinen on ennen kaikkea uskonnoissa ja loput feminismissä. Ja ne ovat tämän elokuvan tulkinnan kannalta kenties oleellisempia.
1: Varmasti perinteisin pornon kieltäminen koskee suoraan sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta. On ajateltu että olisi määritelty sukupuolielinten oikeinkäyttö ja kaikki tästä poikkeaminen masturboinnista ehkäisyn kautta pornografiaan on kiellettyä tai ainakin moraalitonta.
2: Ajatellaan että Catherine MacKinnonin tyyliin että pornografia on itsessään naista alistavaa ; Jo pornon tekemisen aktio alistaa naista. Porno ei vain raportoi ja kuvaa maailmaa ja tapahtumia vaan se luo konventioita. Pornossa usein keskitytään naisruumiin yksityiskohtiin ja miehet häivytetään, naiset esineelistetään ja erotisoidaan katsojan, joka on oletetusti heteroseksuaali mies, tarpeiden tyydyttäjäksi. Välineeksi ja joksikin jonka ruumista hallitaan.
3: Pornografiasta seuraa asenteiden romahtaminen ja sitten moraalikatoutunut ihminen kohtelee naisia tosielämässä kuten heitä kohdellaan pornoelokuvissa. Anne Eatonin mukaan tämä voi tarkoittaa vaikka sitä että yhteiskunanssa olevat yleiset asenteet naisia kohtaan heijastetaan pornon taakse, ja kaikki nämä asenteet eivät ole terveitä. Ja sitten pornon näkemisen jälkeen ihmiset ajattelevat että naiset toimivat noin ja näin porno vahvistaa sitä sosiaalista rakennetta joka ne on luonut.
4: Ajatus siitä että porno on itsessään genre jonka tuomitseminen kategorisesti ja sellaisenaan ei ole järkevää. Sen sijaan on katsottava miten porno on tuotettu. Onko sen valmistamisessa ollut alipalkaamista tai pakottamista tai siihen rinnastettavaa hädänalaisen aseman kuten köyhyyden hyväksikäyttöä.

"Bound" oli siitä mielenkiintoinen että se oli selvästi täynnä jonkinlaisia pornokonventioita jotka on suunnattu naisille. Näitä pidetään helpommin voimaannuttavina. Tämä emansipoitumisen henki oli tuossa pseudosadomasokistisessa elokuvassa jopa sen alleviivattu sanoma. (Se kertoi itse asiassa tarinaa jossa tylsyydestä voidaan vapautua sadomasokismilla jossa alistuva on harjoitteleva ja dominantti on sitten se joka on vapautunut vielä enemmän. Tämä osaltaan kertoo miten vieraantunut oikeasta sadomasokismista tämä naispornon muoti on.) Niissäkin kuitenkin kuvataan miehiä ja naisia esineellistävässä konventiossa. Jos MacKinnonin argumentit osuvat naisten esineellistämiseen niin näissä miestä esineellistetään vaikka häntä kuvattaisiin jotekin vahvana. Ja maskuliininen mies dominoivana naisenhakkaajana on sekin kulttuurinen konventio ja negatiivinen stereotypia jota elokuva voi sitten vahvistaa Eatonin malliin.

Kenties järkevintä on kuitenkin nähdä että tämänlainen massakulttuuri on lähinnä huonolaatuista viihdettä. On eniten syytä miettiä miten se on valmistettu. Tämä on toki siitä ikävä että sen pohjalta on vaikeaa vetää kategorisia lauseita joita kirjoittaa bannereihin ja marssia vastustamaan tai puolustaman. (Uskovaiset, feministit kuin monet muutkin kaipaavat ennen kaikkea helposti kuvattua ja ymmärrettyä että kategorisesti pahana kuvattua vihollista...)

2 kommenttia:

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!