Ei ole tavatonta törmätä ihmiseen joka läväyttää esiin Pascalin vaa'an jonkin version tai muunnelman. Se tuntuu olevan jostain syystä yksi nykyajan modernin apologetiikan toistetuimpia teemoja.
Sitä katsoessa ei tarvitse kuin muistaa, että koko argumentti nojaa äärettömän konseptille. Se ei mittaa Jumalan olemassaolon todennäköisyyttä. Kun ääretön isketään palkkiopuolelle, ei ole mitään merkitystä sillä että mikä on Jumalan olemassaolotodennäköisyys. Ääretön pöytään iskien voiton odotusarvo on yksinkertaisesti vakio. Ja koko argumentti nojaa tähän asiaan. Ilman sitä Pascalin vaaka on ilmaa.
Tämä tuntuu olevan vaikea ymmärtää. Sillä kun apologeetikolle kertoo että ei nyt jaksa kääntyä Pascalin vaa'an vuoksi kristityksi sillä voihan olla että Jumala rankaisee kaikkia kristittyjä Helvetillä ja pelastaa kaikki ei-kristityt. Tässä käännyttäjät palauttavat keskustelun todennäköisyyksiin. Siihen, että onko tällä minun tavallani pelastuminen todennäköisempää kuin heidän tavallaan.
Valitettavasti tällä ei ole mitään väliä. Sillä äärettömän kanssa voiton odotusarvo on vakio. Ei ole paitsi ei-tiedettävissä onko minun ehdotukseni todella epätodennäköisempi kuin heidän ehdotuksensa vai tuntuuko arvon kristityistä vain tältä. Sillä itse argumentin peruslogiikan mukaan tuon asiantietämisellä ei muuteta mitään. Voiton odotusarvo on vakio. Kiitos äärettömän.
Toki voimme purkaa tämän antamalla taivaspalkinnolle äärellisen arvon. Se ei olisikaan ääretön vaan rajallinen. Valitettavasti tämä kuitenkin purkaa Pascalin vaa'an argumentin tehoytimen. Sillä sehän on argumentti jota tarvitaan lähinnä silloin kuin ei ole olemassa perusteluja sille että Jumala on todennäköisesti olemassa. Pascalin vaaka nojaa juuri siihen että Jumalan ei tarvitse olla todennäköinen vaan se voi olla hyvinkin epätodennäköinen ja Häneen uskomisensa olisi silti kannattavaa. Kun ääretön otetaan pois, tämä osio tuhoutuu ja jäljelle jää vain se, että olisi pakko jotenkin lähteä todistamaan että millä argumentein Jumala on olemassa jollain todennäköisyydellä joka on toivon mukaan aika suuri. Ja jos käsillä on tämä todiste Jumalan olemassaolosta, niin mitäpä siinä sitten tekee Pascalin vaa'alla? Ei mitään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!