Oletteko koskaan katsoneet puputyttöjä? Siis kunnolla. Minä olen. Tarkastelun yhteydessä huomasin että puputyttöjen korvat ovat korostetusti päälaella. Oikeilla jäniillä korvat lähtevät enemmän pään sivulta ja muotoutuvat pään ylle. Mutta puputytöillä ne vain ovat päälaella.
Miten tämänlaisilla korvilla voisi kuulla? Hyvin toimimaton ratkaisu minusta. Tämä on hyvä esimerkki geenimanipulaation yhteiskuntaamme tuomista uhista. Ei pelkkä miellyttävyys silmälle saa olla tekosyy sille että tuotetaan jotain olentoja.
Miettikää nyt ; Onhan toivottavampaa että puputytöt ohjelmoitaisiin mykiksi ristihuulien ja jäniiden äänielimistön avulla. Jokainen tietää mitä koira sanoo. ("Hau") Ja mitä kissa sanoo. ("Miau") Mutta mitä jänis sanoo? Kaikki tietävät että sika sanoo että "kanna eteeni olutta, ämmä", mutta jänis ei sano mitään. Täämä olisi monen miehen mukaan parannus naisessa. Mutta miten ihmeessä kuuro puputyttö muka kantaa eteen olutta käskien? (Ei mitenkään!) Tätäkö hauamme? (Emme halua!)
Olemme jo aiemmin jalostaneet monta koirarotua sairaiksi. Lytty nenä voi aikaansaada hengitysongelmia, matala selkä lonkka- ja jalkavaivoja. Geenimanipulointi on sama, mutta tehokkaammin. Siksi kuuro puputyttö demonstroi että geenimanipulointia ei saisi lainkaan kohdistaa ihmisiin.
Alas tiedeoptimismi!
torstai 11. helmikuuta 2016
1 kommentti:
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!
Itsekin julkaisen aivan kohta juuri blogissani biologiaan liittyvän blogimerkinnän. Tai itse asiassa se tulee olemaan monitieteellinen merkintä.
VastaaPoistaPS Olen iloinen siitä, että kännykkäni "vaiva" eli suhteellinen kyvyttömyys lukea sen selaimilla Bloggerin blogeja katosi kuin pieru Saharaan, kun lopulta ymmärsin putsata sen näytön.